Antti-tuisku tuli näköjään tännekin. 
Pitäisiköhän olla imarreltu siitä, että on oman etunimen mukaan nimetty luonnonilmiö, jota saatetaan muistella vielä joitakin vuosia myöhemminkin?
Mitä kulttuureihin tulee, niin on syytä muistaa, että ne ovat aina olleet muutoksessa.
Ns. yhtenäiskulttuureita on Euroopassakin ollut aikojen kuluessa useita: esimerkiksi hellenistinen, roomalainen, katolinen ...
Itse asiassa kehitys on vääjäämättä kulkenut yhtenäiskulttuureista kohti moniarvoisuutta ja yksilöllisyyttä. Olen siitä enemmän kuin kiitollinen.
Tosin itse kuulun siihen sukupolveen, jonka toimintaa elähdytti eräänlainen yhteishyvän ideaali. Nykyisinhän etenkin nuorempien ikäpolvien toimintaa leimaa äärimmilleen viety individualismi silloinkin, kun toimitaan vaikkapa ympäristön tai yhteiskunnallisen muutoksen hyväksi: ajatuksena on, että jokaisen pitää päästä vapaasti toteuttamaan omia arvojaan ja tavoitteitaan ja etsimään sitä kautta henkilökohtaista mielihyvää. Oma sukupolveni tapasi ajatella niin, että toimittiin osana laajempaa yhteisöä - esimerkiksi työväenliikettä - ja että toiminta koitui laajemman kokonaisuuden tai ainakin jälkipuolvien hyväksi, vaikka itse olisi jouduttu tekemään suuriakin uhrauksia. Mutta toisaalta - juuri se aiempien sukupolvien toiminta on mahdollistanut nykyisen moniarvoisuuden, monikulttuurisuuden ja vapauden, joten eipä tässä itselläni ole mitään valittamista.