Heidemarie Schwermerin rahaton elämäntyyli :) - 1

Musta olisi niin hienoa uskoa tuohon ja siihen että meillä jokaisella olisi mahdollisuus elää ilman rahaa.

En pidä rahasta, inhoan sitä, mutta jotenkin vaikuttaa vaan siltä että se on luonnonvoiman kaltainen osa ihmisen maailmaa. Ehkä joskus jotkut voi pärjätä jonkin aikaa ilman rahaa, mutta ne on vain yksittäistapauksia jotka ovat hoitaneet muut asiansa hyvin ennen kuin ovat luopuneet rahasta.

Mä ottaisin mielelläni tällaisen rahanvieroksujan meille, kun tulot on hyvät mutta arkea olisi kiva jakaa.

Ja siinä on asian perustavaa laatua oleva ongelma; jotta joku voisi elää ilman rahaa, niin tarvitsee hän apua niiltä joilla on rahaa. Eli jollakulla on pakko olla aina rahaa!

On siis oikeastaan virheetöntä väittää että joku eläisi ilman rahaa, joka tapauksessa hän elää jollakin minkä joku toinen on maksanut.

Eikä ole mikään ihme että freeganismi ym. "rahatta" eläminen ovat vain rikkaiden länsimaiden keskiluokan harrastuksia. Ei sellainen olisi mahdollista muulle maailmalle, jossa lähes kaikkien on pakko venyttää penniä eikä erinäisille rahanvieroksujille riitä ruokaa.

Omavaraisuus on mahdollisuus rahattomuuteen, mutta eipä se vaikuta kelpaavan kovin monille. Johtuen varmaankin siitä että omavaraisuus edellyttää ainakin tuplasti enemmän työtä mitä peruselintaso muuten. Ja omavaraisuus edellyttää usein hyvin monien taitojen opettelua. Jos keskiverto kaupunkilainen laitettaisiin elämään omavaraiseksi ilman opetusta, kuolisi hän todennäköisesti parissa viikossa nälkään. 

Omavaraisuuteen ja "systeemin ulkopuolella elämiseen" liitetään usein paljon harhakuvia. Kyllä ne jutut itseäkin viehätti jossakin vaiheessa. Systeemin ulkopuolella eläminen on kuitenkin kovaa työtä joka päivä. Ei omavaraisyhteisöissä voi saavuttaa omasta mielestäni sen suurempaa vapautta kuin nykyisessä systeemissäkään. Pienten kyläyhteisöjen sosiaalinen kontrolli voi olla hyvin jopa kovempaa kuin muuten. Ja onhan historiassa esimerkkä joissa ihmiset ovat lähteneet rakentamaan jonnekin luonnon keskelle utopioita. Ne ovat monesti hajonneet ihmisten riitoihin tai jonkin diktaattorimaisen johtajan/päällikön nousuun. Uskonnolliset kultit ovat myös hyvä esimerkki asiasta. Ovathan ne pitkälti omavaraisia, mutta....

Mutta tajusin jonkin aikaa sitten että kyllä systeemin sisällä eläminen on vaan pääosin helpompaa ainakin itselle. Olen oikeastaan vapaampi nyt opiskelijana kuin mitä olisin jos eläisin omavaraisena. Minulla on tällä hetkellä asunto, jonkin verran rahaa ja saan liikkua ainakin Suomen rajojen sisällä melko vapaasti. Systeemi on oikeastaan minulle nykyään viidakko, josta voi löytää hyvänkin paikan jos etsii. Olen tällä hetkellä löytänyt sen, ainakin joksikin aikaa. Olen oppinut että systeemin kaikkia osa-alueita ei ole järkeä inhota kategorisesti. Systeemi tarjoaa myös joskus mahdollisuuden "vapaamatkustamiseen" ja sitä voi hyödyntää jos osaa.

Olen kuitenkin aina anarkisti, mutta en siinä mielessä että haluaisin nähdä kuinka vihaiset joukot tuhoavat "systeemin" tai kuinka ihmiskunta palaa agraariyhteisöihin. Anarkismi ja todellinen yhteiskunnallinen vapaus voidaan saavuttaa vain pitkän ja harkitun kehityksen myötä. Meistä kukaan tulee tuskin näkemään anarkistista maailmaa, jossa rahaa (ainakaan sen nykyisessä muodossa) ei tarvittaisi. Mutta kuitenkin kehityksen suunta on hyvä, liberaalius ja vapaus lisääntyvät jatkuvasti kehittyneissä maissa.

Omavaraisuus ei ole suomessa pitkäaikaisesti mahdollista rahatta. Ensin pitää ostaa maata ja sitten maksaa siitä veroja. Hyvin vähillä tuloilla selviää, mutta täysin rahatta ei. Muutenhan voisin sanoa, että minä elän rahatta - tuloja ei ole enkä käsittele rahaa. Tämä toki on mahdollista vain kun muut hoitavat puolestani rahanliikuttelun. Kaupungissakin voi elää vallatussa talossa ja kasvattaa ruokansa sissiviljelyllä (tietysti dyykkaus). Vaihtotalouteen pyrkiminen auttaa ihmisiä näkemään, että sekin olisi mahdollista. Jokainen ottamatta jätetty velkaeuro lisää ihmisten vapautta.

Ihmiset jotka elävät dyykkaamalla tai asuvat vaikka vallatuissa taloissa, ovat täysin riippuvaisi kapitalistisen yhteiskunnan ja "systeemin" jätteistä. Heidän elämäntapansa ei olisi mahdollista jos ei olisi systeemiä joka tuottaa ruokaa ylijäämäksi tai rakennuttaa tyhjäksi jääviä taloja. 

Lasse Nordlund on sanonut, että hän tekee töitä 4h/päivä. Ei kuulosta ihan siltä, että " edellyttää ainakin tuplasti enemmän työtä mitä peruselintaso muuten". Jos peruselintaso siis on ruoka ja katto, ei kaksi autoa, koira ja etelänmatka. Eikä suinkaan vaikuta miltään kituuttamiselta, vaan voi keskittyä niihin asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä. Sen toki voi tehdä myös vaikka olisi toimeentulotuella.

Yksittäisellä ihmisellä, joka todella tyytyy aina vain siihen että saa ainoastaan elossa pysymiseen pakolliset asiat, 4 tunnin työ voikin riittää. Mutta entäpä sitten jos alkaa haluta vähän enemmän? Tai jos haluaa iän myötä jotain helpottamaan ruumiillisia töitä? Sanoisin että useimmat meistäkin (en nyt väitä juuri sinusta mitään) haluavat nykyajan mukavuuksia. Tai itse asiassa olemme niistä jopa riippuvaisia sairaanhoidon muodossa. On mielestä oikeastaan tyhmää kuinka ihmiset halveksivat kehittynyttä teknologiaa ja palveluita, koska ne ovat "osa Systeemiä"... Jos samat ihmiset heittäisi aikaan ennen nykyistä yhteiskuntajärjestystä, tuskin he siitä nauttisivat. Sairastuisivat ja kuolisivat nuorina.

Hyppy omavaraisuuteen on suuri, mutta harvemmin sitä pohtii henkilö, joka viihtyy nykyoravanpyörässä eikä edes hetkeksi pysähdy miettimään, että ilman rahaa voisi olla olemassa - rahahan on pakko, ainahan sitä on ollut, ei me muuten voitaisi elää.
Riuhtaisuna tehdyt muutokset hyvin harvoin jäävät elämään, joten niihin en kehottaisi ketään ryhtymään oli asia mikä tahansa.

En ole itse kyllä kuullut ikinä yhtäkään vakavastiotettavaa vaihtoehtoa rahalle. Kaikenmaailman utopioita on yritelty aina kommunismista teokratiaan ja niistä jokainen on hävinnyt. Ehkäpä siitä olisi syytä oppia jotakin?

Omavaraistaloudessa et ole riippuvainen feilaavasta systeemitä, paitsi tietysti ekosysteemistä.

Oli miten oli, vaikka omavaraiselämä on toistaiseksi itselle paras vaihtoehto, nykypuitteissa, mieluummin siirtyisin täyden teknologian tilaan jossa kaikki vaan hengaa kun koneet tekee työn. Minulle on hyvin vaikeaa elää tilanteessa, jossa orjuutan jotkuta saadakseni tietyn elintason, siksi omavaraisuuspyrkimys.

Todennäköisesti et olisi elossa ilman systeemiä. Ilman systeemiä et olisi saanut mitään terveydenhoitopalveluita tai laajaa valinnanvaraa ruokavalion suhteen.

Ja ikävä kyllä tekosi eivät poista orjuudella pyörivää systeemiä. Itse asiassa tiettyssä mielessä omavaraistaloudessa ja "systeemin ulkopuolella" elävät ihmiset edesauttavat sitä. Tilanne on sama kuin vaikka kommunistisessa Kuubassa, missä ilman musta pörssin bisnestä koko valtiojärjestelmä ylikuormittuisi ja romahtaisi. Sama pätee kapitalismiin, jos kapitalistisessa järjestelmässä jokainen ihminen eläisi sen ihanteiden mukaan, ylikuumenisi järjestelmä ja hajoaisi.

Oon samoilla linjoilla Johnnyboyn kanssa tuosta, että ilman rahaa elävät eivät voisi toteuttaa elämäntapaansa ilman niitä, joilla on rahaa. Tässä suhteessa siis en pidä rahattomana elämistä sen vapaampana kuin "systeemin" sisälläkään olemista.

Itse en kuitenkaan ihan ymmärrä mitä pahaa itse rahassa nyt sitten on?
Raha on vaihdon väline, tosin vaihdon kohteen saa määritellä itse eikä sitä ole ennalta määrätty.

Siinä vaiheessa kun rahasta tulee elämän itseistarkoitus, ollaan menty pieleen. Itseäni kyrsii raha-välinettä enemmän ihmisten keskinäinen epätasa-arvoisuus ja sekä ihmisten, eläinten että luonnon riisto tässä maailmassa.. sitä tosin olisi ilman rahan olemassaoloakin. Se, että me täällä länsimaissa voimme kuluttaa yli tarpeidemme, liittyy mielestäni valtasuhteisiin ja epätasa-arvoisuuteen, ei siihen että meillä on rahajärjestelmä.

Ei mulle ainakaan tullut fiilistä mistään eri puolille jakaantumisesta?

Mietin vain sitä, että kuinka raha vaihdon välineenä on loistava keksintö. Järjestelmä vain on mennyt siihen suuntaan, että pankit voivat luoda rahaa tyhjästä ja että rahan arvoa voidaan säädellä erilaisilla kikkailuilla ja keinottelulla. Katselin eilen Talouden madonluvut -dokkarin (Yle: Docventures -sarjassa) ja siinä esitettiin jännä idea. Jos rahan arvo palautettaisiin riippumaan kullan määrästä, tyhjästä luominen ei olisi mahdollista. Nykyinen pankkijärjestelmä ei tällöin enää voisi toimia entisenlaisesti ja rahaa ei voitaisi painaa ylettömiä määriä.

Ja niin, raha ei ole elintärkeä, mutta perushyödykkeet, joita sillä voidaan vaihtaa, ovat.

kun ei ole rahaa, niin ihmisen hyvätahtoisuus on koetuksella. Pitää olla vahva luonne, ettei vajoaa mitättömäksi.