Joskus on ihan mukavaakin eksyä, esimerkiksi jossakin vieraassa kaupungissa. Tai tarkkaan ottaen silloin on kylläkin kyse siitä, että annan itseni eksyä: lähden kulkemaan kaupungille ja katson, minne päädyn.
Yleensä en siis eksy helposti, en maastossa enkä taajamassa.
Jos pelkää eksyvänsä marjastus- tai sienestysreissulla, kannattanee muistaa muutama vinkki.
Ensinnäkin voi tarkistaa etukäteen, missä ilmansuunnassa on tie tai isompi asutusalue, joihin ei voi olla törmäämättä, jos vain kulkee oikeaan ilmansuuntaan. Ilmansuunnat taas on helppo katsoa vaikkapa kuusipuista tai viisareilla varustetulla rannekellolla.
Jos epäilee eksyneensä, ei kannata hätääntyä, vaan keskittyä pelastautumiseen.
Kannattaa varata tarpeeksi paljon aikaa paluuseen. Jos ennen pimeän tuloa on aikaa vaikkapa neljä tuntia, kannattaa edetä vain puolitoista tuntia ja säästää kaksi ja puoli tuntia paluumatkaan.
Perusterveellä ihmisellä ei ole suurta hätää, vaikka joutuisi yöpymäänkin maastossa, kunhan ei ole pakkasta.