Kuutamo - 1

Ah, kuu on niin ihana näky öisellä taivaalla!

Oon joskus aatellu että kiinnostais perehtyy syvällisesti kuuhun ja sen eri vaiheisiin ja alkaa seuraamaan tarkemmin sen eri vaiheita. Samalla vois vaik kiinnittää huomiota tohon intuition toimimiseen vaikka. Joskus lueskelin juttuja kuuhulluudesta kun yhteen aikaan oli aina unettomia öitä täydenkuun aikaa. Muuten oon vaan aina tykänny katella sitä muuten vaan aina kun näkyy. Harmittaa kun nykyään, en tiiä miks, mun on tosi vaikee nähä kuuta ns. teräväpiirteisesti. Varmaan näkö huonontunu tms. ku nään aina kaks-kolme kuuta limittäin ihan ku ois kännissä.

Ursan tähtitornist vois nähä paremmin, maksais vaa 4 e niin pääsis tarkkailee yötaivasta kunnon kaukoputkesta!

Ja ainii must se kuun merkintä on niinku sen päivän tulevana yönä eli illasta eteenpäin eli tos sun esimerkis se ois pe-la.

http://www.space.com/35273-full-moon-names-2017-explained.html
Tääl oli juttua kuunkierron nimistä, ens yön kuu olis tuon jutun mukaan kukkaiskuu tai kukkakuu, miten haluaa kääntää. Tai noh, oisko meillä sitten vaan toukokuu

Kukkaiskuu

Välskäreillä on selkeesti jotain romantiikan tajua

Vähän rakoilee pilvet jo niin ehkä sitä jotain näkyykin sittenkin.

Tänä yönä mansikkakuu  https://www.space.com/36992-june-full-moon.html

Kuutamojuhlat oli jees! 

Täydenkuun aikoihin tietoinen ja tiedostamaton mieli on sitten joko harmoniassa tai jos ei, niin se näkyy esim. mielen rauhattomuutena ja nukkumisvaikeuksina, koska silloin tietoisen ja tiedostomattoman mielen välillä on jotain ratkaisematonta joka kaipaisi selvittämistä.

Se mikä usein esitetään tiedostamattomana, on mun mielestä oikeastaan pelkästään torjuttu. Ikään kuin se osa mieltä, jonka olemme tietoisesti työntäneet syrjään voidaksemme mukavoitua johonkin mihin tämä mielen osa ei olisi pystynyt. Tabu, tai jossain mielessä jopa pyhä asia on sellainen jota emme voi kyseenalaistaa. Sellainen saattaa olla usko maapallon pyöreyteen, usko ilmastonmuutokseen, usko natsien pahuuteen. Mukavoituminen kulttuuriin saattaa sisältää epäsuorempiakin myönnytyksiä sosiaaliselle paineelle, joiden takia mieli ei voi olla kokonaan avoin. Eläimiin kohdistuvaan rakenteelliseen väkivaltaan osallistuminen sulkee laajoja empatian piirejä ja synnyttää valtavaa kielellistä toiseuttamista jo lapsena. Miten nukkuva mieli voi murtautua ulos unohduksen unesta, ennen kuin muistaa itsensä. Tämä empatia ei ole ainoastaan myötätuntoa, se on ymmärryksen ja tuntemisen perusta ja avain. Sen voimalla aukeaa ilmeisyys, joka verhottiin nimiin ja jäi järjen varaan. Epäilevä on ihmisen mieli ja usko on vieras, joka sen ottaa haltuun. Ehkä täysikuu murtautuu mielemme varastoihin ja paljastaa meille jotain sellaista joka tekee meidän konformistisen elämämme hiukan tukalaksi.