Täs lueskelin Suomen maatalouden historiakatsausta ja oon itseasiassa lukenut ton kohdan jo muutamat kerrat, kunnes hoksasin ja sisäistin tän jutun.
Aiemmin, siis silloin, kun lehmiä oli lähes jokaisella maatilalla,, ja maatilat olivat pienimuotoisia perheviljelmiä, maito- ja lihatuotteet eivät ole lehmien pidon pääsyy tai päätuote. Itseasiassa tuossa kirjassa, Elämää pellossa, jota olen lueskellut, sanotaan että tilan ihmiset eivät itse käyttäneet juurikaan maito- tai lihatuotteita. Karjatalouden tuotteita vietiin Venäjälle siinä olisko ollut 1800-luvun loppupuoliskolta eteenpäin, kun Venäjältä tuotiin halpaa viljaa ja sitten vastaavasti vietiin voita ja lihaa. Tietysti varmaan itekin lihaa ja maitotuotteita vähäisissä määrin kulutettiin, mutta karjanpidon ykköstuote oli lanta, jota tarvittiin leipäviljan viljelyyn.
Tää oli musta hieno löydös, koska aina silloin tällöin kuulee semmosta juttua, että entäs sitten kotieläimet, että jotenkin maidon ja lihan kulutus auttais niitä eläinparkoja olemaan ja esiintymään lajina. Että kun ne eläimet kuitenkin tarvitsevat sitä hoivaa ja suojaa, että veganismi olis jotenkin julmaa näitä lajeja kohtaan, kun niitä ei enää tarvittais. Noh, karjan kohdalla tää ei päde. Lehmät ja sonnit pysykööt laitumilla ja syökööt ja tuottakoot sitten sitä päätuotetta että voidaan kivasti sitten luomuviljellä kaikkia kasviksia ja maaperäkin pysyy paremmassa kondiksessa, kun sinne heitetään orgaanista ainesta, mikrobit ja maapäräeliöstö ja vasikat kiittävät.
Noh, kyllähän tääkin jättää vielä avoimia kysymyksiä, mutta oli mulle jotenkin vapauttava ymmärrys, kun oon just lukenut sitä että miten tärkeetä karjan pito on myös luonnoneliöstön monimuotoisuudelle, ja kyllä kieltämättä oon miettinyt sitä että onhan ne lehmät sun muut, jos niitä hyvin pidetään ja niiden luontaista käyttäytymistä tuetaan, niin hieno ja arvokas asia maatalousympäristössä, jota Suomikin kuitenkin sen 7 % alastaan on. Mutta eihän tää sit toisaalta vapauta siitä että eläimiä kuitenkin pidetään tavallaan tuotossa, eikä hoivattais itseisarvonsa vuoksi. Lopulta kuitenkin se on kuitenkin vähän saivartelun makuista se, että kun jokuset ihmiset kritisoivat vegaaniutta ideana siitä että kasvien viljelyssä tapetaan hyönteisiä ja kasvit kasvavat lannassa, joka on eläintuote. Se on musta ihan eri juttu että kerätään lantaa talteen, kuin se kohtelu, mitä lypsykarja saa osakseen. Toki hienointa olis, jos palattais siihen tilanteeseen, että olis niitä pienimuotoisia sekataloutta harjoittavia perheviljelmiä vain ja jokaisella tilalle se jokunen kotieläin, jolloin karjantuotanto pysyttelis siellä mihin sitä tarvitaankin eikä karjatilojen koot olisi niin massiivisia, että eläinten luontainen käytös ja mm. liikkumisen toteuttaminen estyvät. Isoissa karjatiloissa usein käytetään enemmän rehua, sen sijaan että laidunnettais niityillä ja kedoilla, joten se on monimuotoisuuden kannalta myös huono diili.
Niin että kumpi sit kuitenkin olis eettisesti kivempi tilanne, se että kasvit kasvatetaan jossain kemiallisissa lannotteissa, vai sitten luomusti luonnonlannassa. Siinä on sekin, että väkilannotteissa tuotetuissa kasveissa ehkä herkästi käytetään myös ns. kasvinsuojeluaineita, jotka sitten tuhoavat pieneliöstöä. Samoin kemiallinen lannoittaminen itsessään helposti heikentää maaperän eliöstön toimintaa ja happamoittaa maaperää,, eli ekologisesti sitten aatellen se karjanlanta olis hyvä juttu. Sit kun kelaa ekologisesti, niin tulee se kysymys, kun karja päästää metaania ilmoihin, mutta sitten se heittää toisaalta tähän juttuun
http://yle.fi/uutiset/maapera_on_iso_arvoitus__pelastaako_se_ilmastonmuutokselta_vai_aiheuttaako_lisaa_ongelmia/8953789?ref=leiki-uup ja se ei taas liity enää lihansyönnin kysymykseen lainkaan, mutta on kiva artikkeli näin muuten.
*Toki toisaalta jos sitä söis vaan niitä hedelmiä, ja kaikki olisi äärimmäisen naturel, niin ei kait sitä lantaakaan tarvittais, eikä juuri mitään muutakaan. Ja onhan se hassua että ihmisen kakka heitetään sit hukkaan,, että voisko sillä sit pärjätä...
** Jos kun oiskin apinana jossain iloisen rehevässä hedelmäpuukylläisessä luonnotilaisessa saaressa.
