Jos aivosi eivät tuota melatoniinia, niin sittenhän sitä on jostain purkista saatava! Minusta asia on varsin yksinkertainen.
Minun vatsani ei tuota laktaasi-entsyymiä, joten välttelen maitotuotteita ja joskus käytän laktaasia kapseleina. Tuttavani elimistö ei tuota tyroksiinia, joten hänen on syötävä sitä purkista, mutta hoitotasapainon löytäminen on äärimmäisen vaikeaa...
Sehän on ihan ihannetilanne, jos lääke auttaa eikä sivuvaikutuksia ole...tai jos ovat pieniä/siedettäviä.
On väitetty ja tutkittu, että sairautemme olisi "itseaiheutettuja" eli tuotamme ne aivoistamme. Sitä on minunkin vaikea uskoa, kuka oikeasti haluaisi olla sairas, ellei sitten usko että olemme oppimassa täällä jotain "elämää suurempia" oppitunteja...... mutta kuitenkin aika pitkälle pääsee sillä, että "uskoo" olevansa terve ja hyvinvoiva. Eli positiivinen ajattelu ja alitajunnan manipulointi, ei se todellakaan turhaa ole!
Olet varmaan kuullut tarinoita ihmeparantumisista, esim. kuolemansairas syöpäpotilas halusi loppuaikansa vain katsella komediafilmejä ja muutaman kuukauden kuluttua hän olikin - yllätys! - parantunut eikä kuollut!
Positiivinen ajattelu ja mielen manipulointi ei itsessään paranna, vaan se on työkalu. Kun positiivisuutta jatkaa ja jatkaa, se lisääntyy ja tulee tavaksi, osaksi itseä. Sitten kun se läpäisee sielun ja ruumiin, eli olet oikeasti positiivinen ja tunnet "hyvän olon" myös fyysisesti, alkaa paraneminen. Tätä on vaikea selittää sanoin, mutta uskon että ymmärrät.
(positiivisuudella tarkoitan lähinnä itsensä hyväksymistä ja rakastamista, mutta samalla myös ympäristön hyväksymistä sellaisena kuin se on. Meillä ihmisillä on liikaa jos, niin... ja sitten, kun... -ajatuksia! )
Mutta siis niin päin, että ensin pitää parantua, ennenkuin voi lopettaa lääkityksen! Monet lopettavat ensin lääkityksen, mutta siitä ei yleensä hyvää seuraa!
Kaikki lääkkeet ja myös luontaishoidot ovat vain tilapäinen apu siinä mielessä, että kaikki paraneminen (niin henkinen kuin fyysinen) lähtee sisältä päin!
hmmm. mieleeni tuli vielä, että lääkäri-sanakin viittaa lääkkeiden käyttöön, eikä parantajakaan voi sinua parantaa, ennenkuin sinä itse haluat parantua! (ei siis ajatteleva mielesi vaan alitajuntasi, se on se alitajunta, joka jostain syystä haluaa sairautta kokea....)
Jooga ja meditaatio toimii melkein aina, koska nehän syöttää positiivista tuonne alitajuntaan, rauhoittumista, positiivista energiaa, itsensä hyväksymistä....!
PS. älä käsitä väärin, en ole tässä sanomassa, että oma syysi tai olet itse aiheuttanut sairautesi. Minusta tämä on vain niin mielenkiintoinen näkökulma sairauksiin. Itselläkin on monenlaisia sairauksia ja vaivoja, eikä ne ajattelemalla lähde pois, mutta koska ne ei lähde lääkkeillä eikä "hoidoillakaan" olen kiinnostunut tästä mieli-puolesta!

Olen myös huomannnut, että hyvää oloa ja hyvää mieltä voi "kehrätä" aivan samalla tavalla kuin masennusta, vihaa ja raivoakin!