En ole perehtynyt valoravintoon kovin syvällisesti, mutta sen verran kuitenkin, että voin sanoa tämän:
Muutaman viikon tai kuukauden tai parin paasto on eri asia kuin valoravinnolla eläminen. Ihminen voi elää ruoatta tai hyvin vähällä ruoalla tai nestemäisellä ravinnolla suhteellisen pitkiäkin aikoja, mutta silloin 1) kulutetaan omia varastoja: ensin läskit, sitten lihakset, lopuksi aivot ja sitten tuleekin jo kuolema, 2) ravinnon tarve vähenee, elimistö muuttuu säästötilaan, jolloin vähempi ruoka riittää, mutta elimistö ei toimi normaalisti, vaikka olo voikin olla kevyt ja hyvä.
Nämä eivät ole kuitenkaan valoravinnolla elämistä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Sanon varovasti, että valoravinnolla voi elää vain hyvin korkealle kehittynyt henkinen ihminen, mutta en tiedä onko tämäkään aivan oikein. Joka tapauksessa se vaatii keskittymistä ja myös sitä, että suuren osan ajasta meditoi ja fyysinen toiminta on vähäistä.
Minun mielestäni tässäkin tulee tämä ilmiö, että toiset haluavat näyttää olevansa parempia tai henkisesti kehittyneempiä ihmisiä (ei välttämättä tietoisesti, mutta alitajuisesti) jolloin tulee pyrkimys tällaisiin ääri-ilmiöihin. Aika usein on kuitenkin käynyt ilmi, että nämä "valoravinnolla" eläneet ihmiset ovat joko olleet paastolla (puhuvat valoravintokokeilusta, aika n. 2 kk) tai he ovat pidemmällä nestepaastolla, jolloin ravinto saadaan hedelmämehuista ja maitoteestä, ja elimistö on säästötilassa.
Olen ihan omakohtaisesti havainnut sen, että mitä vähemmän syö, sitä paremmin tuntee voivansa, mutta sitä pistettä ei välttämättä huomaa, missä elimistö meneekin säästötilaan, ja se ei ole kovin terveellistä.
Sen voin vielä sanoa, että monenlaisella ravinnolla ihmiset pärjääävät, tiedän erään erittäin raskasta työtä tekevan miehen, joka on hyvin laiha ja nauttii pääasiassa kahvia, suklaata ja säilykelihaa. Mutta on selvinnyt kymmeniä vuosia.....!
