Noniin, pakkohan se oli puuttua tähän musiikkiketjuun. Minkä ihminen pakkomielteilleen voi.
Ite tulee kuunneltua musiikkia aika paljon laidasta laitaan ihan mielialan mukaan. Kaikki menee oldskoolista bläkkiksestä new age -progeilun kautta hcteknoon ja kurkkulaulusta klassiseen. Se hip juttu mielestäni on rikkoa tutut kaavat ja antaa vaan musiikin kuljettaa. Pidän kovasti erilaisista muuttuvista rytmeistä aina iloisesta djembejen ja tablojen paukuttelusta idm:n koneelliseen rikkobiittiin. Myös puhaltimet on ollu jotenkin hiton kova juttu viime aikoina sekä jousisoittimet ja haitari, etenki djembet ja haitari yhdessä tuntu olevan jotenkin uskomaton yhdistelmä.
Jotenkin tuntuu siltä, että tuossa 60- ja 70-luvulla osattiin paremmin hyödyntää ympäröiviä resursseja rockpiireissä. Oli enemmän soittimia levyillä, kun mukaan temmattiin tämän tästä puhallinsoitinorkestereja sekä koulutettuja ja itseoppineita pelimanneja. Nykyisin tuntuu olevan lähes sääntönä se neljän jätkän kokoonpano. Rummut, basso, pari kitaraa. Onhan se helpompi silloin jakaa bändärit, vai mitä hittoa tällä ajetaan takaa? Toki on aina poikkeuksia, jotka saa taas uskomaan asioiden voivan olla toisin.
Jos nyt jotain bändejä joku on innostumut kahlaamaan läpi, niin tässä jonkinlainen listaa huonon genremäärittelyn kera:
Kotimaisia:
Joose Keskitalo (folk), Paavoharju (folk), Matti Järvinen (70-l.), Kuusumun Profeetta(proge), Circle(NWOFMH), Rättö & Lehtisalo(NWOFMH), Karkkipäivä(proge), Pharaoh Overlord(NWOFMH), Nemesis(ambient), Aavepyörä(psy), Alamaailman Vasarat(puhaltimia ja kovaa), Astro Can Caravan(space jazz), Eleanoora Rosenholm(indie), Magýar(70-l.), Rihmasto(ambient)...
Ulkomailta:
Shpongle(psy), Hawkwind(psyrock), Hilight Tribe(psy), Aphex Twin(idm/ambient), Alarm Will Sound (AT-kovereita), Korai Öröm(unkarilaista progea), Ufomammut (doomhippeilyä)...
Voishan noita listoja jatkaa loputtomiin, mutta ehkä tämä riittää...
Tässä vielä audiovisuaalinen piristys päiviinne:
Samae Koskinen - Hevonen
