Hippimusaa! - 11

Electroninen musiikki ei kai niin hippiä ole...

Hippimusa on sitä mitä hippi kuuntelee, sanoo muut mitä sanoo

Hyvä alku päivälle. Kun lähdin aamupäivällä liikkeelle ja laitoin radion päälle, sieltä tuli parastaikaa tämä kappale:

www.youtube.com/watch?v=kjxSCAalsBE	Small | Large

Onhan tämä niitä kaikkein hienoimpia biisejä ikinä.

Vietettiin kumppanuksen kanssa 60-luku-teemailtaa. Listalla oli viiniä, suolatikkuja (alkuperäinen idea oli ranskalaisia perunoita, mutta syötiin niitä jo päivällä) ja tietysti paljon hyvää musiikkia. Esimerkkejä (artisti – biisi):
Jefferson Airplane – Somebody to Love, White Rabbit
Jimi Hendrix – Hey Joe, Bold as Love
Leonard Cohen – Suzanne
The Turtles – Happy Together, Elenore, Lady-O
The Doors – Break On Through, Light My Fire, Touch Me
The Dave Clark Five – Everybody Knows (molemmat samannimiset biisit ), The Red Balloon
Iron Butterfly – Most Anything You Want, Flowers and Beads, My Mirage
The Monkees – Daydream Believer, Porpoise Song
The Moody Blues – Legend of a Mind
Scott McKenzie – San Francisco
The Flower Pot Men – Let's Go to San Francisco
Peter Sarstedt – Where Do You Go to My Lovely
The Mamas and the Papas – California Dreamin'
Love Affair – Everlasting Love
...jne.

Toivottavasti hän tuo jollakin aikataululla Hairin myös TTT:n ohjelmistoon. Hairilla onkin melko vahvat siteet Tampereeseen, sillä Suomessa Hair nousi suureen suosioon nimen omaan Tampereen Pop-teatterin esityksenä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_Popteatteri

Tampereen Hairin (eli Hiusten) tarina on erittäin kiinnostava ja samoin koko edesmenneen Popteatterin. Sehän esitti Hairin jälkeen pari muutakin mielenkiintoista juttua, kuten Lloyd Webberin klassikon Jesus Christ Superstar (Jeesus Kristus – Supertähti). Hyllystäni löytyy vuoden 1972 Musa-lehti, jossa Supertähteä arvioidaan myönteisesti, tosin viitaten joidenkin toisten esittämiin haukkuihin, sekä vuoden 1970 Suosikki, jossa Hairista ja Popteatterista käydään vähän epäystävällistä keskustelua.

Olisihan se aika jees, jos TTT nappaisi ohjelmistoonsa Hairin. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että Popteatteri oli kaikkea muuta kuin iso laitosteatteri ja mikäli Hairin suomalainen esittäminen olisi ollut kiinni isoista teattereista, sitä ei olisi esitetty ollenkaan, ainakaan koko alkuperäisenä "hippiaikana". Harrastusteatterit ovat usein se paikka, mistä uudet ja edistykselliset jutut tulevat.

Tämä nyt ei oikeasti ole ihan hippimusiikkia, muttei pelkkää läppämusiikkiakaan ja hippiasioissahan tässä näpytellään. Yllä mainitusta Popteatterista alkanut ajatusketju johdatti minut kuuntelemaan Syksyn sävel -kilpailukappaleita vuodelta 1982. Eipä taida olla ihmekään, jos minun ikäluokkani ihmisestä, jolle musiikki on aina merkinnyt paljon, tulee hieman hippi! Yllättävää kyllä, vuoden -82 Syksyn sävelet ovat oudosti hipahtava kokemus. Perry P & Co laulaa "hämyhousuista" nopean blueskompin, fuzz-kitaran ja huuliharpun säestämänä; Mikko Alatalo esittää osallistuvan folklaulun; Taru Hallama rokkaa rauhan asialla; Tom Vuori soittelee instrumentaalista reggaeta; Anneli Saaristo laulelee 70-luvun laululiikkeeltä ja El Condor Pasalta soinnahtavan runolaulelman. Mukana on myös Raya, aikanaan Popteatterin jäsen ja Teeman hippiohjelmassa mainittujen Apostolien laulusolisti, jonka kappale on aika discoa, mutta jotenkin vähän psykedeelinen.

En laita videolinkkejä, itse kukin etsiköön tästä linkistä löytyvän listan avulla Tuubista, jos kiinnostaa. http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taustaa_1982?1570916

^Arlo Guthrien esiintyminen Woodstockissa olikin aika ikimuistoinen. Tosin Arlo itse ei varmaankaan muistanut siitä mitään.

Steppenwolf - A Girl I Knew (1968) HQ audio	Small | Large