Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Tänään - 176

Avaruus

  • Kukkaishippi
  • ****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 423
Vs: Tänään
« Vastaus #2625 : 20. Heinäkuuta 2015 klo 22:28 »
  • Tykkää (0)

  • Joskus Alzheimeria ei vaan voi välttää...Oma isoäitini on nyt lähes 90-vuotiaana hoitokodissa pitkälle edenneen alzheimerin vuoksi. Myös hänen edesmenneellä miehellään (joka oli siis myös isoisäni) oli sama sairaus. Kumpikin oli kyllä käyttänyt aivojaan ja elänyt melko terveellisesti (ei lainkaan alkoholia, ei tupakkaa, ei ylipainoisuutta), mutta silti se alzheimer tuli.

    Pelottaa kyllä että saakohan oma isänikin jossain vaiheessa sen taudin. Olen nähnyt mitä se tekee ihmiselle ja en oikeasti tiedä mitään pahempaa. Jos itse saan joskus alzheimer-diagnoosin, niin päätän elämäni siihen paikkaan. Alzheimer on hidas, tuskallinen kuolema joka tuottaa kärsimystä hyvin paljon perheelle ja läheisille.
    Otan osaa ja tiedän mitä olet kokenut. Vaikka taudinkulkuja onkin erilaisia, sillä variaatioita on paljon.

    Kun ja jos sitten sinulle joskus olisi iän puolesta syyrä pelätä alzheimeriä, niin älä huoli, siihen on keksitty jo lääke silloin. Lääketieteen kehitys on niin nopeaa nykyään, että veikkaan et vuosisadan lopussa ei juurikaan ole enää vakavia sairauksia.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2626 : 21. Heinäkuuta 2015 klo 12:07 »
  • Tykkää (1)

  • No niin, nyt on menossa jokin depersonalisaatiovaihe ja egon kuolema! Hitto vie, johan oli aikakin. Saatan vaikuttaa todella sekavalta, koska olen oikeasti menettämässä kosketukseni todellisuuteen. Pian on edessä "sielun pimeä yö" ja se pelottaa ihan perkeleesti. Mutta pakko mennä. Tai sitten kärsin vaan jostain persoonallisuushäiriöstä?
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2627 : 21. Heinäkuuta 2015 klo 13:43 »
  • Tykkää (0)

  • Mun suvussa ei oo muistaakseni ollut alzheimeria ja monet ovat eläneet todella epäterveellisesti... Toivottavasti ei kukaan saakkaan.

    No niin, nyt on menossa jokin depersonalisaatiovaihe ja egon kuolema! Hitto vie, johan oli aikakin. Saatan vaikuttaa todella sekavalta, koska olen oikeasti menettämässä kosketukseni todellisuuteen. Pian on edessä "sielun pimeä yö" ja se pelottaa ihan perkeleesti. Mutta pakko mennä. Tai sitten kärsin vaan jostain persoonallisuushäiriöstä?

    Onko sun elämässäs tapahtunu jotain mullistavaa, vai hukutko vaan ajatuksiin? Yleensä kun mietin liikaa asioita, tulee aika epätodellinen olo ja tuntuu että silloin tulee esiin mun mielen kieroutuneimmat sopukat... Mutta mä toisaalta jollain sairaalla tavalla tykkään olla sekaisin. :P
    Välillä tekis mieli tehdä jotain älytöntä, kuten riehua ja rikkoa jotain. Ihan vaan että joku mystinen solmu purkautuu mun sisältä. Mutta kun tuntee olonsa järkevämmäksi häpeää sellaisia asioita mitä sekaisin on tehnyt....
    Kirjattu

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2628 : 21. Heinäkuuta 2015 klo 17:11 »
  • Tykkää (0)

  • Kuulostaa jb hyvältä, tsemppiä koetuksiin.

    Rauhis, kun alkaa hävettää sekoilut, kannattaa muistaa, ettei kukaan ollut näkemässä. Paitsi jos joku oli näkemässä. Sit kantsii olla vaan et YOLO :D

    --

     Oon vihdoin alkanut nähdä selkounia. Luulin, että se on kauheen työn ja tuskan takana, mut eilen mietin, et mitä jos vaan päätän nähdä niitä. Toimi, paitsi että jossain kohtaa unohdin olevani unessa, ja siitä tuli normaali, alitajunnan ohjailema uni. Mut ihan jees, luulen, että mielenterveyden kannalta on hyvä saada sellaistakin unta, missä ei tarvii tehdä suunnitelmia ja valintoja niin kuin valveilla. Sitä ennen oli kuitenkin siistiä luoda kaikenlaisia tiloja ja maisemia ja liikkua niissä vaikka lentäen tai kamelilla ratsastaen, käyttää luovuuttaan ilman, että taidon tai resurssien puute estäisi vision toteutumisen. Huomaa kyllä hereilläkin, että kun sulkee silmät ja kuvittelee asioita, ne näkee aika selkeinä, kun siihen vaan panostaa. Lapsena tosi moni juttu oli mielikuvituksen varassa, ihme, miten sen on antanut mennä taka-alalle iän myötä. Tai ehkä se vaan muutti muotoaan: fantastisten mahdollisuuksien sijaan sitä alkoi kuvitella absurdeja uhkia. Leikki ja luominen on vaihtunut sellaiseen selviytymismentaliteettiin. Aika tyhmää, mut ehkä siitä voi oppia ulos, kun sen kerran tajuaa ja tietää, ettei se nyt hirveen fiksua ole, maalailla piruja seinille, kun vois maalailla lintuja ja kukkasia.


    Joo yritän mahdollisimman paljon olla välittämättä sekoilusta. Jos häpee kaikkee, niin ei tuu tehtyykkään ikin mitää erikoista.

    Oon vaa kerran nähny selkounta, ja silloin tapatin itseni, koska halusin herätä. Pyysin karhua tappamaan mut. "Okei, täältä minä tulen!", se karhu sano ja hyökkäs mun kimppuun.

    Välillä tuntuu että olen unessa välillä vähän enemmän tietoinen ja välillä vähän vähemmän. Pystyn välillä vähän ohjaamaan unta johonkin suuntaan. Hauskinta musta silti on, kun unet yllättää mut kaikilla erikoisilla seikkailuilla. Joskus tappelen zombeja vastaan, joskus mun kimppuun hyökkää joku kiusaajaporukka ja tappelen sitten niiden kanssa... Pääasiassa vaan tappelen, en tiedä miksi. Kai se on joku tapa purkaa agressiota. Sitten on niitä unia, jossa vaan vaeltelen ja hoidan kummallisia tehtäviä. Mun piti joskus etsiä suon pohjasta jotain ja kauhoin käsilläni. Sormet uppos jonkun esineen reikiin, ja kun nostin käteni, niin mun kädessä oli ihmisen pääkallo ja mun sormet silmärei'issä. Sitten laitoin vaan sen kallon takas ja lähin menee. :'D
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2629 : 21. Heinäkuuta 2015 klo 20:01 »
  • Tykkää (0)

  • Tilanne on vaan se, että ajattelen oikeasti IHAN liikaa! Psyykkaan itseni kaikkiin outoihin fiiliksiin ja sitten kelaan että olen "valaistumassa". Mutta ihan oikeasti en taida olla...
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Hariel

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1903
    • Human 3.33
      • Galactic Expansion
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2630 : 22. Heinäkuuta 2015 klo 00:15 »
  • Tykkää (0)

  • Tsemppiä, Johnnyboy. Mene vaikka metsään tai järven rantaan käymään, jos helpottaisi oloja? Maadoittuminen voisi myös auttaa tuollaiseen.

    Sain sellaisen ison, teosmaisen psychill-/slow trance -biisin valmiiksi ja jonkinlaisen miksauksenkin siitä. :) Kestoa vajaat 13 min. 12 päivää meni, pari oli sellaista lyhyempää päivää ja muut n. 6+-tuntisia (ja pohjaduunit tietysti tuohon lisäksi). Ihan hyvä tuli, kannatti tehdä. :)

    Projekti etenee, nyt on valmiina ja kutakuinkin miksattuna 4 biisiä :) (genrenä ambient ja hieman myös downtempoa). Muut olivat paljon helpompia tehdä kuin tuo ensimmäinen. Levylle tulee 12 biisiä, joten 8 vielä puuttuu. Arvioisin, että inspiraatio riittää koko pläjäyksen tekemiseen. Täytyy myös toivoa, että tekniikka pelaa.
    Kirjattu
    <3 Follow your bliss <3

    Hariel

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1903
    • Human 3.33
      • Galactic Expansion
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2631 : 22. Heinäkuuta 2015 klo 00:19 »
  • Tykkää (0)

  • Tässä on tullut oltua aika paljon (fyysisesti) yksin, osittain tuon musiikkiprojektin takia ja osittain oman voinnin. Lauantaina olisi kaupungissa Puistoreggae, joten jos saisin sinne itseni siirrettyä... Sinne on tulossa aika hyvin porukkaa, tuttujakin.
    Kirjattu
    <3 Follow your bliss <3

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2632 : 22. Heinäkuuta 2015 klo 08:30 »
  • Tykkää (0)

  • Miksi valaistuminen on niin tärkeää? Itse yritän ylläpitää "hälläväliä"-meininkii itselläni yllä koska minusta totuutta ei ole joko olemassa tai totuuksia on monta.

    Hienoo Hariel et saat luotuu jotain. Itsekin nyt oon maalannu pari päivää.

    Mitä on maadoittuminen?
    Kirjattu

    Hariel

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1903
    • Human 3.33
      • Galactic Expansion
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2633 : 22. Heinäkuuta 2015 klo 13:37 »
  • Tykkää (0)

  • Miusta valaistuminen on parhaita asioita, joita ihminen voi itselleen tehdä. :) Valaistumiseen liittyy hyviä juttuja, kuten harhakuvista vapautuminen ja oman todellisen itsen oivaltaminen. Nuo egokuolemaolot yms. voi tosin olla aika tuntuvia, mutta ne helpottaa kun pääsee asiassa eteenpäin. Kannattaa antaa aikaa asialle ja olla kärsivällinen.

    Maadoittuminen tarkoittaa, että on läsnä tässä ja nyt, fyysisessä todellisuudessa. Jotkut määrittelee maadoittumisen, että on energeettisesti yhteydessä Äiti Maahan. En käy nyt kirjoittamaan tarkemmin aiheesta, mutta esim. Googlella voi etsiä tietoa. Foorumilla ei taida (vielä?) olla topicia aiheesta.
    Kirjattu
    <3 Follow your bliss <3

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2634 : 22. Heinäkuuta 2015 klo 23:54 »
  • Tykkää (0)

  • Tollen puheita vapautumisesta:
    http://soulspottv.com/blog/eckhart-tolle-says-there-are-3-mentalities-you-need-to-achieve-ultimate-freedom/

    Meditaatiokin on vähän kuin maadoittumista ja siinä voi kokea minivalaistumisia tai pikemminkin oivalluksia rauhoittumisen kautta. Tietoinen hengitys on tärkeää, koska se ensinnäkin rauhoittaa mielen ja autonomisen hermoston. Moni meistä patoo jännityksiä ja solmuja itseensä, varsinkin jos on yhtään taipuvaisuutta miettimiseen ja huolehtimiseen. Jos niitä ei sitten availe niin siellä ne sitten jylläävät soomassa ja psyykessä aiheuttaen häiriötä.
    Kirjattu

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2635 : 23. Heinäkuuta 2015 klo 07:47 »
  • Tykkää (0)

  • Miusta valaistuminen on parhaita asioita, joita ihminen voi itselleen tehdä. :) Valaistumiseen liittyy hyviä juttuja, kuten harhakuvista vapautuminen ja oman todellisen itsen oivaltaminen. Nuo egokuolemaolot yms. voi tosin olla aika tuntuvia, mutta ne helpottaa kun pääsee asiassa eteenpäin. Kannattaa antaa aikaa asialle ja olla kärsivällinen.

    Maadoittuminen tarkoittaa, että on läsnä tässä ja nyt, fyysisessä todellisuudessa. Jotkut määrittelee maadoittumisen, että on energeettisesti yhteydessä Äiti Maahan. En käy nyt kirjoittamaan tarkemmin aiheesta, mutta esim. Googlella voi etsiä tietoa. Foorumilla ei taida (vielä?) olla topicia aiheesta.

    Entä jos valaistuu siihen, ettei totuutta ole olemassa? :D
    Mistä voit olla niin varma valaistumisen jälkeen, että olet löytänyt totuuden? Jotkut eivät vain siedä ja hyväksy epäselvyyksiä. Itse yritän hyväksyä että maailmankaikkeus merkityksineen on epäselvä kaaos, jossa jokainen yksilö muodostaa oman totuutensa, joka jopa vaihtelee elämänkaaren aikana. En edes kärsi epäselvyyksistä, vaan koitan vain elellä rauhassa ja nautin yksinkertaisista asioista. Mutta jokaisellahan meillä on omat tarpeensa ja tavoitteensa. Joillekin on hirveän tärkeää löytää totuus.
    Kirjattu

    gemma

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 73
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2636 : 23. Heinäkuuta 2015 klo 10:46 »
  • Tykkää (0)

  • Joskus Alzheimeria ei vaan voi välttää...Oma isoäitini on nyt lähes 90-vuotiaana hoitokodissa pitkälle edenneen alzheimerin vuoksi. Myös hänen edesmenneellä miehellään (joka oli siis myös isoisäni) oli sama sairaus. Kumpikin oli kyllä käyttänyt aivojaan ja elänyt melko terveellisesti (ei lainkaan alkoholia, ei tupakkaa, ei ylipainoisuutta), mutta silti se alzheimer tuli.

    Pelottaa kyllä että saakohan oma isänikin jossain vaiheessa sen taudin. Olen nähnyt mitä se tekee ihmiselle ja en oikeasti tiedä mitään pahempaa. Jos itse saan joskus alzheimer-diagnoosin, niin päätän elämäni siihen paikkaan. Alzheimer on hidas, tuskallinen kuolema joka tuottaa kärsimystä hyvin paljon perheelle ja läheisille.

    Hirveäähän se on. Mun isällä on Lewyn kappale tauti, siis samantapainen kuin alzheimer.. Päässä jotain plakkia ym. Sairastui alle 60-vuotiaana ja tätä on ollu ihan hirveää kattoa.. Ne jäi nyt ne odotetut eläkepäivät. Äiti sitä koittaa hoitaa, isä on sekava, ei löydä välillä vessan ja pissaa minne sattuu, on pelokas, sanat katoaa ja olis kuitenkin kova tarve tulla ymmärretyksi ja saada joku yhteys toisiin. Ja se fyysinen rapistuminen, kun ihminen on menny pikakelauksella huonomman näköseksi kuin liki satavuotiaat ja on alle 70v. Ehkä vaikeinta on kohdata isän pelko ja kun parantavaa hoitoa ei ole ja toisaalta ne omat tunteet, kun alkaa pistää vihaksi välillä sen sekoilu ja esim kumma tarve tulla seisomaan ihan kiinni.. Kyllähän muistisairaat varmaan usein sitten tylsistyy ja varsinaista pahaa oloa ei enää ole, mutta tää vaihe vielä, kun isä pelkää, se jotenkin tajuaa sen kauheuden ja se haluais puhua munkin kanssa ja siitä ei tahdo tulla mitään.. Se on vankina siinä rapistuvassa ruumiissa ja päässä. Että ite kyllä kanssa todellakin tempasen itteni kaulakiikkuun saman päivänä, jos mulle semmonen diagnoosilappu lyödään käteen. Jos joku helvetti on olemassa niin se on just tuommonen tauti.
    Kirjattu

    Hariel

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1903
    • Human 3.33
      • Galactic Expansion
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2637 : 23. Heinäkuuta 2015 klo 13:54 »
  • Tykkää (0)

  • Entä jos valaistuu siihen, ettei totuutta ole olemassa? :D
    Mistä voit olla niin varma valaistumisen jälkeen, että olet löytänyt totuuden? Jotkut eivät vain siedä ja hyväksy epäselvyyksiä. Itse yritän hyväksyä että maailmankaikkeus merkityksineen on epäselvä kaaos, jossa jokainen yksilö muodostaa oman totuutensa, joka jopa vaihtelee elämänkaaren aikana. En edes kärsi epäselvyyksistä, vaan koitan vain elellä rauhassa ja nautin yksinkertaisista asioista. Mutta jokaisellahan meillä on omat tarpeensa ja tavoitteensa. Joillekin on hirveän tärkeää löytää totuus.

    Itse puhun harvoin totuuden oivaltamisesta valaistumisen yhteydessä. Pidän enemmän esim. käsitteistä henkinen herääminen tai itseoivallus. Ajattelun unesta herääminen. Tietoisuus herää muotoon samaistumisen unesta.

    Koen kyllä, että totuus on olemassa. Totuus on se, miten asiat oikeasti ovat. Valaistumiseen liittyvä totuus on omakohtainen, kokemusperäinen oivallus todellisuuden ja oman olemassaolon luonteesta. Tätä totuutta on vaikea kuvailla, joten on parempi ohjata ihmiset kokemaan/oivaltamaan saman itse.
    Kirjattu
    <3 Follow your bliss <3

    Bethaelis

    • Vieras
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2638 : 25. Heinäkuuta 2015 klo 20:20 »

    Tänään tuli hengailtua Helsingin Alppipuistossa. Lähdimme sinne viettämään kivan päivän ja kuuntelemaan artisteja Vadelma Festissä :) Harmi että oli todella pilvistä ja viileä ilma sai ajamaan kotiinpäin aiemmin kuin oli tarkoitus.
    Kirjattu

    gemma

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 73
    Vs: Tänään
    « Vastaus #2639 : 26. Heinäkuuta 2015 klo 11:28 »
  • Tykkää (0)

  • Sataa. Syvennyn tänään Antti Nylenin esseisiin. Mielenkiintoinen ihminen ja taitava kirjoittaja. Kivasti ristiriitaa, katolinen, vegaani ja ilmeinen pyrkimys tasa-arvoiseen ajatteluun ja jännästi saa silti nämä yhdistettyä. :)
    Kirjattu