Itsellä tullut paljon seurattua ja tutkittu tapahtumaa. Silti on hankala muodostaa kantaa siitä mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Kuitenkin faktoja löytyy.
1.Ukrainassa soditaan.
2.Sodassa on aina (väh.) kaksi osa puolta, ja molempien puolien valtiot joutuvat käymään informaatio sotaa oikeuttaakseen murhansa. Myös se puolustava jotta kansan ymmärrys hyökkääviä joukkoja kohtaan katoaisi ja heidät nähtäisiin "hirviöinä".
3. Venäjä ja Nato ovat luoneet molemmin puolin pelkoa suomen kansalaisten keskuudessa. Nämä puolet ovat propagandan uhreja ja ovat luoneet päänsä sisällä mielikuvia hirviöistä, vaikka molemmat sisältävät lopulta saman kaltaisesti ajattelevia ihmisiä.
Uskon syvästi että orjuutuksen aika maailma siinä muodossa kuin se oli afrikan "valtaamisen" aikaan on ohi. Ihmiset eivät sitä enään voisi hyväksyä.
4. Yksikään sota ei ole loppunut sotimalla.
Ei paholaista voi tappaa. Sota johtaa aina sotaan. Meiltä pitäisi löytyä ymmärrystä ja kykyä ratkaista asiat kaikille osapuolille tasavertaisesti myös silloin kun toinen kohtelee meitä väärin ja meitä pelottaa. Silloin voimme löytää rauhan, maan päällisen mutta myös syvällä muistoissamme. Jos kuvitellaan että me joutuisimme sotaan joutuisimme tappamaan, voisimmeko koskaan unohtaa? Näkisivätkö lapsemme seuraukset ja tuskamme? Se ei ole hyvä tie, mutta helpoin silloin kun todella pelkää.
5. Turvallisuutemme on uhattuna.
On totta että vaara vaanii jo nurkan takana. Mutta miksi mennä nurkalle? Jos me näyttäisimme hyvyytemme ja olisimme rohkeita tarttumatta aseisiin niin mikä meitä voisi satuttaa? Se "hirviö", mutta se ei ole todellinen. Kyllä sieltä vastapuoleltakin löytyy sydän ja niin kuin sanoin orjuuttamisen aika on mennyttä.
Vielä takaisin Ukrainaan. Toivon että siellä molemmin puolin sotivat löytävät oikeasti rohkeuden ja uskaltavat laskea aseensa.
Älkää te pelätkö

Peace & Love!