Varmaan sun mielestäsi koulukiusaamisessa se syy on kiusatussa...
Mun yks kaveri sano hyvin tuosta että syy on usein yhtä paljon kiusatussa ku kiusaajassa. Riippuu tietty tilanteesta, mutta esim. omalla kohallani koen että syy oli yhtä paljon mussa, ellei oikeastaan jopa täysin mun kontolla. Oishan sitä voinu vaan käyttäytyä normaalimmin, mutta toisaalta ei haluttanu. Tuohonhan se menee usein, ihminen joutuu valitsemaan tekonsa ja kantamaan vastuunsa. Jos haluat olla joku vitun uniikki lumihiutale niin kyllä siitä ylleensä saa kuulla vittuilua, mutta hei, jos oikeasti koet olevas jotenki arvokas ja kaunis ihminen nii onko paha hinta maksaa se että joku saattaa välillä vähän kuittailla? Ei musta ainakaan.
Ihmiset loukkaantuvat vittuilusta. En tajua miten tuon asian ymmärtäminen voi olla jollekulle vaikeaa. On lapsellista ja itsekästä olettaa että voi sanoa toisille mitä vaan ilman että he loukkaantuvat. Metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Pitäisi jokaisen aikuisen ihmisen kyllä se ymmärtää!
Niimpä. Metsä vastaa kuin sinne huutaa, tuota lausetta kannattaa kyllä pohtia tismalleen siinä vaiheessa kun
päätät
ottaa nokkiisi siitä mitä toinen sulle sanoo.
Ja miksei ihminen saisi loukkaantua? En itse ainakaan ole sitä mieltä että mun olisi jotenkin pakko ottaa hymyillen vastaan jonkun toisen vittuilut. Kyllä saan tuntea vihaa sitä henkilöä kohtaan, se on vaan luonnollinen reaktio. En usko mihinkään "käännä toinen poski"-juttuihin. Jos joku kohtelee mua huonosti, niin ei mulla ole mitään velvollisuutta olla jotenkin erityisen mukava hänelle. Opin vuosia koulukiusattuna olemisesta sen että mun ei ole pakko alistua ja hyväksyä sitä että joku vittuilee mulle. Mulla on oikeus olla loukkaantunut ja puolustaa itseäni.
Ihminen saa loukkaantua joo joo. Mutta edelleenkin: Kannattaako? Onko siitä jotain hyötyä? Mikset vaan anna olla ja jätä omaan arvoonsa jos joku vittuilee? Miksi loukkaantuminen on se tapa jolla menettelet? Mikset oo ylpeä siitä kuka ja mitä oot? Oisit. Tekisit sellasia valintoja että voit olla itestäs ylpeä.
Loukkaantuminen ei oo tapa puolustaa itteään. Loukkaantuminen on aluksi tunnereaktio, ja sen jälkeen valinta jatkaa loukkaantuneisuutta tarkottaa että päätät rypeä sun tuntemuksissa sen sijaan että valittisit jonku järkevämmän tavan käsitellä tilanne. Esim. loukkaantumisen vaalimisen sijaan voisit vaan antaa vittu olla.
Ja jos on jotain tukahdutettua vihaa, niin sen voi kyllä aina purkaa muuhunkin kuin toisiin ihmiseen.
Niimpä. Jos on tukahdutettuja tunteita, niin ei kannata esittää niinku oma hermoromahdus johtuu toisen haukuista, vaan ottaa ihan rehdisti vastaan se että syy taitaa olla itessä ja syvemmällä, ei siinä että henkilö X haukku sun hiustyyliä.