Mikä sinusta on hippiä? - 2

Oma tulevaisuudenvisioni on globaali kylä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Global_village_(term)

Global Village is a term closely associated with Marshall McLuhan, popularized in his books The Gutenberg Galaxy: The Making of Typographic Man (1962) and Understanding Media (1964). McLuhan described how the globe has been contracted into a village by electric technology and the instantaneous movement of information from every quarter to every point at the same time. In bringing all social and political functions together in a sudden implosion, electric speed heightened human awareness of responsibility to an intense degree.
The concept of Vasudhaiva Kutumbakam is a similar thought used in the theory presented by Marshall McLuhan as global village. Vasudhaiva Kutumbakam (Sanskrit: वसुधैव कुटुम्बकम. from "vasudha", the earth; "iva" = is as a; and "kutumbakam", family;) is a Sanskrit phrase that means that the whole world is one single family. The concept originates in the Maha Upanishad (Chapter 6, Verse 72): ” अयं बन्धुरयं नेति गणना लघुचेतसां उदारचरितानां तु वसुधैव कुटुम्बकं ” ayam bandhurayam neti ganana laghuchetasam udaracharitanam tu vasudhaiva kutumbakam

 
Ei mulla mitään teknologiaa vastaan sinänsä oo, mut jotenkin se täytyis saada hyödyntämään koko elämän yhteisöä maapallolla eikä jotain vähenevää joukkoa omaa etua tavottelevia kapitalisteja ja vallanhimosia vähiksiä. Ja tietenkin tällasen teknologian pitää olla luontoa ja meidän planeettaa, kotia kunnioittavalla tavalla rakennettua.

Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suomessa on jo Nokian nousun päiviltä asti tahtonut käydä niin, että rengistä on tehty isäntä. Minä muuten taidan olla matriarkalisti...

Joo, olet just oikeassa. Teknologia pitää aina pitää vain rengin ja työkalun asemassa. Mutta ikävä kyllä monen ihmisen elämässä teknologia on ottanut isännän paikan. Se on yksi nykyajan haasteista, miten pitää teknologiaa vain työkaluna ja apuna? Itse huomaan että jos en ole tarkkana niin alkavat erilaiset laitteet tuntua liiankin tärkeiltä.

Aika vähän on jäljellä asioita jotka vois olla millään tavalla hippiä. Näyttää siltä että alakulttuurien väliset erot on nykyään niin pinnallisia, että on vaikea uskoa mihinkään kategorisiin ideologisiin eroihin niiden taustalla. Ei varsinaisesti ole hippien, vaan kaikkien liikkeiden ongelma sellainen kultin muodostuminen, jossa yhteisöllisellä tasolla nautitaan narsistisista ongelmista. Sen sijaan hippien parissa on muoti-ilmiöksi noussut uuspakanalliset naurettavuudet. Eräillä festivaaleilla oli mm. työryhmä "native america spiritual wheel", johon osallistuin ystäväni kanssa. Harvoin, jos koskaan olen tuntenut tekeväni mitään niin naurettavaa, kuin osallistuessani tuohon. Ryhmää vetänyt nainen halusi mm. että siunaamme kiviä puhaltamalla niihin. Ystäväni oli ryhtymässä väittelyyn ryhmänvetäjän kanssa, mutta rauhoittelin häntä muutamalla sanalla. Todettakoon että harvoin olen tavannut älyllisesti yhtä epärehellistä ihmistä kuin tuo ryhmänvetäjä. Lopulta kuitenkin tunsin myötätuntoa heidän sisällötöntä leikkiään kohtaan.

Toisaalla, eräällä leirillä, jolla en itse ollut paikalla, kuulin kaveriltani kuinka hipit olivat keskellä yötä potkineet paikalla olleen papin hereille ja karkoittaneet hänet joukostaan. Hippeyteen näyttää näinä päivinä liittyvän pakanallisuus, sillä olen myös kuullut hippien kommuuneissaan kumartavan puuropataa ja lausuvan ylistyksiä maa-äidille tms.

Hippiaate, siinä missä kansallisuusaatekin, on vain osa ainoaa jäljellä olevaa ideologiaa -kapitalismia. Täysin sisällöstään riisuttuna näiltä aatteilta varastetut artefaktit muutetaan muodiksi ja myydään tyhjäsilmäisille ja epävarmoille ihmisille, jotka oikeastaan ostavat itselleen hyväksyntää median aiheuttaman epävarmuuden katkeroittamaan elämäänsä. Kaiken yllä kummittelee pelkuruus ja selkärangattomuus, jossa kukaan ei enää uskalla puuttua asioiden kulkuun. Tyhjyyden lait hallitsevat maailmankaikkeuden lisäksi ihmiskunnan kohtaloa ja mieltä. Sosiaalinen paine pitää meidät paikallamme niin kuin vetovoimakin. Kaikkein epävarmimmat yksilöt ovat vartijoitamme, ettemme kukaan muutu tai poikkea siitä hyväksytystä kaavasta.

Guns N' Roses - Civil War (Music Video)	Small | Large

Musta tuntuu että maailma on muuttumassa kyynisemmäks. Ihimiskunta taitaa huomailla sillee hilijalleen ja tappaus kerrallaan että "ei tätä oikijastaan tarvikkaa tehä näin pehemiästi"

Kuuntelee vaikka mussiikkia. Vittu sillon ku oli vielä ala-asteella nii kuunneltiin jottain Rasmuksen F-F-F-Fallingia ja se oli vitun kova juttu ja sitte myöhemmi tuli Tokio Hotel ja ei meikän syjän ees kestä miettiä mitä nyt kuuluu. Jottain Robinia ja sillee

Kattelin sellasen dokumentin ku kolmannen valtakunnan okkultistinen historia. Kaikkine pakanallisine riitteineen ei hippiliikkeen jäännös paljoa poikkea natsismista ja sen ideologisista kömmähdyksistä. Suurelta osin hippiliikkeen rappeutuminen korreloi lsd:n vaihtumista alkoholiin ja kannabikseen. Ehkä siinä on kausaalinen syy-yhteys.

Usein paradoksaalisesti äärimmäinen poikkeus on paras esimerkki. Hipein tyyppi maailmanhistoriassa hakattiin ristille Golgatassa n. 2000 v. sitten. Mun mielestä vapauys ja maailmattomuus on hippiä. Näen pakanauskontojen ja luontokulttien sisällä tosi synkän kiinnittyneisyyden irrallisuuteen, joka ei ole vapautta. Toisaalta oon jollain tasolla alkanu pitää vapaus-käsitettä suhteellisen sisällöttömänä. Sen sijaan ajattelen vapaaehtoisuutta tavoiteltavana. Vapaaehtoisuutta omaan elämäänsä, jumalan tahtoon ja vapaaehtoisuutta suostumaan olemaan se, joksi sinut on luotu. Sisäiset ristiriidat koen orjuuttavina. Sosiaalisen paineen tms. synnyttämä paine tai halu olla jotain muuta kun on.

Sit koen että tanssi ja psykepäihteet on sikäli paljastavia, että tanssittuaan 8-12 tuntia on liian väsynyt ylläpitämään niitä defenssejä jotka saa pousaamaan. Jokainen liike tanssissa on ilmaisua, tanssijan paljastumista maailmalle. Paljastunut näkee maailman paljastuneena, ilmestyksen maailma. Se joka kehtaa ja uskaltaa riisua itsensä kaikista psyykkisistä vaatteistaan, joiden allee on kätkeytynyt näkee myös elämän kauneuden ja surullisuuden alastomana.

Kaikille valoa ja voimaa.

Mä olen vielä aika lapsen kengissä tässä hipsuttelussani joten en vielä osaa kunnolla sanoo varmaks mikä musta on hippiä. Omaan ajatusmaailmaan kuuluu kuitenkin utopistinen toive maailman rauhasta, rajaton ja varaukseton lähimmäisen rakkaus, yhteisymmärrys (tai ainakin pyrkimys siihen) kaikkien olevaisten kesken, elämän arvostus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, ekologisuus ja eläinten, luonnon ja kanssaihmisten kunnioitus.