on roikkunut täällä jo pitempään, mutta ehtii vasta nyt esittelemään itsensä. Sopivan liikuttuneessa tilassa.
On hitaasti mutta varmasti varhaista keski-ikää lähestyvä 46-vuotias mies Tampereelta. Tuntee silti itsensä enemmän maailmankansalaiseksi kuin suomalaiseksi.
On tavannut määritellä itsensä enemmänkin yhteiskunnallisella asteikolla, eli punavihreäksi tai sitten vain radikaaliksi, mutta koska ei pidä hierarkioista, tuntee olonsa kotoisammaksi epämuodollisemmissa ja itseohjautuvammissa yhteisöissä, kuten vaikkapa Rainbow Familyssä.
On aina ollut oman tiensä kulkija, joka kammoksuu laumasieluisuutta ja auktoriteetteja, mukaan luettuina kaiken maailman gurut ja opinselittäjät, jotka haluavat kertoa, miten hippinä tulisi elää.
On tolkuton perfektionisti, jonka mielestä asiat voi aina tehdä paremmin, mutta kilpailee alati vain itsensä kanssa eikä esitä vaatimuksia muille.
On kyynikko, joka on kadottanut nuoruuden idealisminsa, mutta tekee silti yhä itsepintaisesti asioita, jotka kokee tärkeiksi.
Pitää väkivallattomuutta elämänsä perustavana lähtökohtana. Ei tee pahaa kärpäsellekään, mutta puolustaa kyllä läheisiään, jos on pakko.
Tuntee tärkeiksi tasa-arvon, ihmisoikeudet, luonnon, yhteiskuntataloudellisen oikeudenmukaisuuden, ympäristön, vapauden.
Harrastaa niin monia asioita, ettei loppujen lopuksi ehdi oikein mitään: luonto, historia, biologia, maantieto, maalaaminen ja piirtäminen, valokuvaus, kirjoittaminen, yhteiskunta, puutarhanhoito, pallopelit…
On sikäli onnellisessa asemassa, että pystyy yhdistämään työn ja harrastuksen: ei pystyisi pyytämään parempaa työpaikkaa eikä ihanampia työkavereita.
Pitänyt aina luontoa elintärkeänä, ei kuitenkaan harrasta luonnonmystiikkaa, vaan suhtautuu luontoon sekä tieteellisesti että intohimoisen rakastavasti, eli ottaa luonnon sellaisena kuin se on eikä odota siltä sellaista, mitä sillä ei ole antaa.
Rakastaa muiden muassa outoja paikkoja, gatheringeja, viiniä, karttoja, auringonlaskuja, kaalikääryleitä, marjoja, kukkakatalogien selailua ja sitä, että voisi aina sunnuntaisin nukkua pitkään toisen ihmisen sylissä. Ja myös Ilvestä, vaikkei se koskaan voita.
Rakastaa myös kaikkia eläimiä pienimmästä suurimpaan, ja etenkin sielunkumppaneiksi tuntemiaan kissoja.
Olisi halunnut syntyä sata vuotta aiemmin, aikana, jolloin olisi voinut tehdä tutkimusretkiä Afrikan sydämeen ja löytää uusia eläin- ja kasvilajeja, aikana, jolloin asioilla oli todella merkitystä, niiden puolesta piti kamppailla ja joskus jopa uhrata itsensä.
Katuu pahimmassa tapauksessa maailman tappiin, ettei tietyissä elämänsä käännekohdissa ollut rohkeampi.
Uskoo, että ihmisillä ja koko maailmalla olisi vähemmän ongelmia, jos jokainen voisi jokaisessa elämänvaiheessaan tuntea, että hänestä välitetään ja pidetään huolta.
Haluaisi nauttia ja iloita enemmän kaikista hetkistä, koska kerran mennyttä ei saa koskaan takaisin.
Ei pelkää mitään muuta kuin korkeita paikkoja (tai no, okei, syvää vettä…)
Haluaa uskoa boikottien voimaan ja boikotoi niin monia asioita, ettei muista niitä kaikkia. Tänä vuonna otti vihdoinkin espanjalaiset viinit pois boikotista, tietenkin ihan vain siksi, ettei espanjalaisia viinintuottajia voi syyttää härkätaisteluista.
Eikä kerta kaikkiaan pidä tiskaamatta jätetyistä astioista.