[Vanha esittelyketju] - 6

Moikka! Hankku täällä! En menisi itseäni varsinaiseksi hipiksi sanomaan (miten sen sitten kukakin määrittelee), mutta foorumille kirjauduin lähinnä siksi, että huomasin täältä löytyvän mukavia juttuja ja ihmisiä. Olen luontoa, sielua, rakkautta ja elämää rakastava aloitteleva erakoitunut nainen Lahdesta (Lahtea minä en rakasta, kotikaupunkiani Heinolaa kyllä rakastan), mutta toivottavasti pääsen sieltä kohta pois.
Olen aina ollut hyvin "hippihenkinen", joka aloitti kunnollisen heräilynsä joskus 4-5 vuotta sitten, ja eteenpäin mennään.
Loput selvitköön sitten keskusteluissa .

Ehkä en kovinkaan paljon tule keskusteluihin osallistumaan, mutta hengessä mukana. Mukavaa, että täällä on paljon nuoria mukana. Se antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Hei! Tervetuloa haukansilmä, ja kaikki muutkin!
Hienoa, että on mielestäsi hienoa  Olipas harvinainen kommentti. Koska minusta tuntuu, että olen sukupolvea (s. -84) joka on saanut kuulla ala-asteelta lähtien olevansa  pullamössöä, lintukodossa elävä epäisänmaallinen itsestäänselvyyksien hyväksikäyttäjä. Ja tällä vuosituhannella sitten videopelien aivopesemä sohvaperuna. 

Kai minunkin on itseni esiteltävä kun tänne "eksyin" jostakin. Olen 27 vuotias yhden lapsen äiti.
Hippiys määritelmänä on hankala enkä osaa kategorioida itseäni suuntaan tai toiseen.
Arvomaailmani on kuitenkin luonnossa ja vähäisessä kuluttamisessa. Kasviksia kun oppisi vielä
syömään niin hyvä olisi mutta en vain oikein tykkää syödä muuta kuin "raakoja" kasviksia ja se
joulukinkku kuitenkin maistuu. Älkäähän minua raukkaa tuosta hirveästi sättikö jookos...
Asun kotkassa hieman syrjässä kaikesta enkä ole oikein tavannut vielä kaltaisiani kummajaisia.
Niin, kaverit ei oikein ymmärrä meditointi hurahduksia tai muita harrastuksiani saatikka sitten
elämäntapaani ja järjenjuoksuani. heh.. En oikein tunnu kuuluvan mihinkään. Ehkä täältä löydän
hengenheimolaisia.

Siitetty Rakkauden kesän alussa ja syntynyt Hulluna vuonna....Voiko sitä tuntea olonsa muuta kuin hipiksi... 

Elikkäs 42v nainen Pirkanmaalta, elänyt nuoruutensa punk-aikana, mutta sisimmässään kokenut aina olevansa enemmän hippi. Eli siis syntynyt ihan liian myöhään tai sitten ei muista edellisestä elämästä riittävästi, että olisi tyytyväinen osallisuudestaan hippiliikkeeseen 

Olin jo tosi nuoresta kiinnostunut hippiliikkeestä ja lisäksi itämaisuudesta. Dokumenttiohjelmia niistä ajoista on tullut katseltua, vaikka päihteiden osuus ei minua viehätäkään vaan se henki. Kunnioitan luontoa, teen mahdollisimman paljon itse (mm. ruoka), ostan luomua aina kun mahdollista. Ei ole autoa ja joko kävelen tai käytän joukkoliikennettä.
Hitaasti on haaveissa alkanut elää muutto enemmän maalle ja mahdollisuus viljellä ja pitää esim. kanoja. Nyt vain pystyn ikkunalautaviljelyyn 
Musiikin suhteen olen kohtuullisen kaikkiruokainen, mutta lähimpänä ovat Doors, Rush, SEHV, Pelle Miljoona, klassinen musiikki, meditaatiomusiikki....
Lukeminen, maalaus ja valokuvaus ovat lähinnä sydäntä. Vaihtoehtohoitoja osaan muutamia. Henkisyys omalla tavallani, joskin ajatusmaailmani on lähellä buddhalaisuutta. Joogaa olen aiemmin harrastanut ja olen ollut lakto-ovo-vege, mutta terveyssyistä siirryin takaisin sekasyöjäksi, mutta pyrin hankkimaan aina luomua tai riistaa.

Senioriosastoa lienen täällä, mutta eihän hippeys ole ikään sidottua vaan mielentilaan 

Täällä kirjoittelee 24-vuotias naisenalku. En tiedä voinko itseäni hipiksi sanoa, mutta minä pidän paljon luonnosta ja olen maalla lapsuuteni asunut ja nauttinut luonnon helmassa olemisesta, mutta sieltä tie vei kaupunkeihin ja sinne kotini tein. Mutta luonto ja maaseudun kauneus pysyy aina muistoissa ja myös sitä saa joskus ihastella, kun perheen luona käy. Olen vähän hidas ihminen, kun edelleen lukiossa olen kun en taaskaan päässyt haluamaani kouluun Tampereelle/Helsinkiin. Minua kiinnostaa kaikki, uskonnot, aatteet ja etsin niitä omia arvoja ja aatteita. En ole oikein sulautunut mihinkään, minusta löytyy vaatetukselta goottia kuin myös ihan normia vaatetusta, minussa asunee sisäinen emo, olen tunteella elävä ihminen. Minun elämääni jakaa 5-vuotias dobermanninarttu Mila, joka on aika isosyy etten pääse enää paljoakaan mihinkään osallistumaan, kun tuota ei voi jättää yksin matkojen ajaksi Mutta hippiys on myös asioita jotka kiinnostaa kovasti.

Lämmintä yötä kaikille!

Olen 82-vuonna syntynyt vapaamielinen sekä mieleltään nuori mies.
Hipit ovat saaneet hymyn naamalleni niin kauas historiaan, kuin muistini kantaa.
Melkoisen loistavat olotilat iskivät mieleeni, kun tämän foorumin löysin. 

Luonto, mukavat ihmisolennot, valokuvaus, musiikki sekä eläimet tekevät elämästäni elämisen arvoista.
Asustan maalla ja kaupungin vilinään minua ei saa muuttamaan vaikka hämähäkillä uhattaisiin.
Hämähäkit eivät ole lähellä sydäntäni. Toivottavasti vielä joskus pääsen kammostani. 
Koiria on ollut elämässäni niin kauan kuin tässä ruumiissa olen maailmaa ihmetelly. Kissatkin tulleet hyvinkin tutuksi elämäni aikana.

Pukeutumistyyli on paljolti normikansaa, eikä rastojakaan löydy (toistaiseksi).
Etsiskelen uusia mukavia ihmisiä elämääni ja uskoisin, että täältä löytyy paljonkin samanhenkistä chilliä ja elämänmyönteistä ihmisolentoa.

Mukava liittyä seuraanne. 

Ihastuttavaa huomata, että hippiaiheesta on kiinnostunut nimenomaan nuoret. Olen itse 54 v. 6 pojan äiti ja elänyt yhden hippiajan ja siitä kyllä jäi elämän punainen lanka. Rauhaa, rakkautta ja hyvää tahtoa, niitä olen yrittänyt viljellä yrttien ohella.
Minusta tärkeintä hippiaatteessa on rakkauden ja hyvyyden eteenpäin vieminen. Ei ole tärkeintä mitä syö ja elääkö aina virheettömästi, vihreiden arvojen mukaisesti. Tärkeintä on ajatus ja päämäärä hyvyydestä. Omat ajatuksemme muokkaavat tekojamme eli pyrkimys hyviin ajatuksiin, toteutuu kyllä myös sitten elämässämme.
Nähdään lauantaina Leppävirralla, otan nuorimmaiset lapseni mukaan katsomaan miten äiti vietti nuoruuttaan.