Hei kaikille
Olen tuntenut olevani pitkään vankina elämässäni, joka on rakentunut minulle lapsuudesta alkaen. Mielestäni ihmiset ympärilläni eivät oikeasti tunne minua ja se johtuu varmasti siitä, että en ole pystynyt olemaan oma itseni siinä pelossa, että olisin lopulta liian erillainen kuin muut. Olen yrittänyt kuitenkin tulla toimeen ja toimia niin, että muilla olisi hyvä olla. Toimintani on tehnyt minusta vuosien varrella etäisen ja surullisen, mutta menestyvän rattaan yhteyskuntaan, joka vastaavasti saa minut vain surullisemmaksi. En ole tuntenut olevani onnellinen kuin harvoissa hetkissä kuten mm. rakkauden tunteesta ja saavutuksista jotka auttavat muita. Olen pitkään ollut hyvin sulkeutunut, enkä ole antanut ihmisten enää lähestyä minua.
Haluaisin olla mahdollisimman omavarainen. Ajatus olla riippumaton yhteiskunnasta viehättää suunnattomasti ja jokainen pienikin teko saa minussa aikaiseksi hyvää oloa ja voin henkisesti paremmin. Oman puutarhan antimet ovat aivan parasta. Vältän hyvin paljon punaista lihaa, suosin kalaa ja kasvisruokaa. Ajan mielummin polkupyörällä töihin kuin autolla tai julkisilla vaikka matkaa on 15km suuntaan. Onneksi nykyään on sähköpyöriä ja kesällä sähkön saa auringosta. Tuntuu hyvälle käydä suihkussa kun vesi on lämmennyt auringolla. Mitä vähemmän käytän yhteyskunnan verkosta sähköä sen paremmalle se tuntuu. Kannatan siis uusiutuvaa energiaa ja haluaisin tehdä tekoja sen eteen, että myös muut innostuisivat asiasta.
Hiljattain olen saanut voimia irroittautua elämästäni ja tavoitella itselleni tärkeitä asioita. Sen seurauksena löysin myös tämän fooruminkin. Suunta jonka olen ottanut tuntuu hyvälle ja tunnen voivani paljon paremmin. Olen saanut mahdollisuuden tutustua uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja heidän läsnäolo on parantanut minua henkisesti erittäin paljon. Se tunne, että muut nauttivat myös seurastani on aivan mahtavaa ja haluan ehdottomasti sitä lisää.
Olen hyvin avoin mieli enkä tuomitse muita erilaisuudesta vaan kannustan siihen. Olen päihdemyönteinen. Vaikka ulkoinen olemukseni ei ole kovin hipahtava niin tuntuu vahvasti siltä, että mieleni on. Kehoni on kulkenut kanssani jo kolmekymmentä vuotta ja toivon, että kaikki on vasta alkua sille mitä edessä odottaa.
Toivon, että löytäisin täältä foorumilta samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa voisin olla oma itseni
