Tuli mieleen tuosta "sydämeltään bi" jutusta, että voi kokea olevansa bi, vaikka ulkoisesti olisi hetero tai homo. Ei vaan ole tapahtunut niin, että olisi kokenut niin suurta viettiä jommankumman sukupuolen edustajaan, että biseksuaalisuus olisi "tullut käytäntöön". Mutta silti on avoin mahdollisesti joku päivä tulevalle vietille, ja voi ajatella ja haaveilla asiasta.
Itse voisin sanoa olevani "sydämeltäni bi", vaikka ilmaus musta hassulta kuulostaakin. En juurikaan enää edes ihastu naisiin (vaikka elän parisuhteessa, voi silti ihastua johonkuhun), ja ajattelen että naisten kanssa seksuaalinen kanssakäyminen on vähän niinkuin jonkun uuden lelun saaminen: sitä odottaisi jännityksellä, mutta sitten kun lelun olisi saanut, iskisi kyllästyminen ja jännitys olisi poissa, ja siirtyisi taas leikkimään vanhoilla hyviksi koetuilla leluilla. Miehiin taas todistettavasti tunnen paljon pidempiaikaista jännitystä ja muutenkin tunteita.
Ehkä tässä on syy, miksi en voi kuvitella ikinä olevani naisen kanssa parisuhteessa.
