Onko ongelma siinä, että jos tunnistaa itsessään jonkin tietyn ihmisstereotypian piirteitä, sulkee silmänsä tämän kielteisiltä ja haitallisilta puolilta?
Mun nähdäkseni se että huomaa itessään niitä huonojakin piirteitä ei tarkoita sitä että sulkee silmät haitallisilta ja kielteisiltä puolislta, vaan juurikin huomioi ja ymmärtää ja mahdollisesti pääsee otteeseen niistä.. sama jos tajuaa että on koukussa johonkin, voi pyrkiä askel askeleelta ulos siitä koukusta ja rumbasta. Niin sen pitäis toimii, juu.
Musta tuintui ikävältä, kun tulin viitatuksi A-tyypin ihmisenä ja että se olis tosissaan paha asia,, kun en mä ole kenenkään kukkasia tietääkseni ryövännyt. Mutta siis kai mä vähän puolustelin sit semmosta ikävää käytöstä, ja paheksuin sitten sitä puolta jolla oli kuitenkin pointti siinä jutussa. Herkästi teen sillee....
Sitä tarkoitin vain aiemmin että ymmärrän kyllä sitä, että semmosta on, vaikkapa nyt suorituskeskeisyyttä, rankkaa työntekoa ja sitä vasten myös rankat huvit...ja siinä on joo haitallista semmonen ja itekin jos kuormitun niin sit saatan olla huonotuulinen ja vaikka tarvitsen hetken rauhassaoloa.. Rasittuneena voi kyllä olla myös hankala päästä samoille leveleille ihmisen kanssa, joka on chillaillut sen aikaa.
Kyllä eri ihmistyypit voivat kuitenkin yrittää ymmärtää toisiaan. Itseasias natsit jossain yliopiston kurssilla asetettiin jatkumoon,, samoin kun narsistit,, eli välittämisen jatkumoon, että ihmises voi herätä välittäminen itseään kohtaan, sitten perhettään kohtaan, sitten heimoaan, ja maataan, "rotuaan" (nojoo onhan se vähän outo tossa jatkumossa), ja kuitenkin vielä siitä eteenpäin ja lopulta globaalia hyvää kohtaan. Siihen kuuluu se että huomaa että kaikkien hyvä on myös oma hyvä ja oma hyväkin on osana kaikkien hyvää.. Eiköhän kaikki ihmistyypit tarvitse semmost rakkautta ja hyväksyntää, että voisivat kasvaa eteenpäin tai toisiaan kohden,, luulen ma. Ei se tarkoita sitä että kannustettais huonoja tapoja ja semmost, vaan sitä että nähään potentiaali siitä eteenpäin ja erimielisyyksistä huolimatta,, suunnataan valo niihin asioihin jotka toimii,, joskus ne erimielisyydet ovat voineet kutistua olemattomiin ja konflikti katoaa.
Vegaanien parissa on sanonta että kohtele jokaista sekaania huomisen vegaanina. Se on sinänsä totta, mutta en ite tykkää käännytystyöstä, vaan toivon että kukin pääsis kasvamaan itse omiin juttuihinsa.
Ja kyllä me vaan aika samallail ollaan rakentuneita, me ihmiset. Joskus tuomitsin exääni siitä miten hän kohteli mua, mutta sitten kun oma pää hajos ja jouduin aika pimeisiin tiloihin ja ymmärsin mistä myös exäni oli tullut ja että ihmisten päiden sisällä tapahtuu hyvin erilaisia kemiallisia tiloja ja kuinka kokemukset vaikuttavat, niin se auttoi ymmärtämään ja kokemaan sitä mistä pahoinvointi kumpuaa ja pitää sisällään ja vähitellen ainakin melkein antamaan anteeksi ja paranemaan myös itse. Ei me yhteen palattu, mutta voidaan sentäs olla samassa tilassa ja ihan hauskaakin on ollut.
