Jatkan täällä uimahallit & alastomuus -keskustelua omalta osaltani. (On se syöpä! Levinnyt nyt jo kolmeen ketjuun!
)
Minulla ei näin yleensä ottaen ole alastomuutta vastaan mitään, ei omaani eikä toisten. Uimahalleissa ja kylpylöissä koen ongelmaksi nimenomaan sen, että ne osastot, joilla alastomina ollaan, ovat sukupuolitettuja. Olen biologisesti ja jollain lailla fyysisestikin miespuolinen ("sulla on naisen lantio", sanoo ystävättäreni), mutta en samastu miessukupuoleen muuten yhtään mitenkään ja viihdyn yleensä kaikilla tasoilla paremmin naisseurassa. En sikäli koe yhteenkuuluvuutta sen ryhmän kanssa, jonka sukuelimiä ja karvankasvua pääsisin/joutuisin (tarpeeton yliviivataan) näkemään vaikken katsoisi, ja joka puolestaan näkisi minut erinäisistä ajelluista kohdista nännilävistyksiin asti omassa veljeydessään ilman ulkopuolisia (lue: naispuolisia) "tunkeilijoita".
Ymmärrän oikein hyvin, että seksistisessä ja seksualistisessa kulttuurissamme on ihan paikallaan rakennuttaa erilliset puku- ja saunaosastot miehille ja naisille, ja että varsinkin naiset usein haluavat näin pysyvän. Itse olisin kuitenkin, seksuaalisuudestani riippumatta, enemmän vapautunut kaikkien yhteisessä kuin sukupuolitetussa alastomuudessa. Tiedän, ettei siellä saunaosastolla käytännössä mitään veljeyttä näy, ellei sitten jokin vanhojen jermujen osasto ole päättänyt lähteä ryhmäuinnille. Minusta kuitenkin tuntuu siltä, ja että minä olen säännönrikkoja ja siksi tunnen oloni enemmän uhatuksi kuin vaatteita yllä tai sukupuolittumattomana. Kuten olen asian tykännyt muotoilla: en mene miesten enkä naisten yhteissaunaan, koska minä en tahdo miehiä saunaan eivätkä naiset tahdo minua saunaan.
Njoo, olen homman kanssa sikäli sinut, ettei vuosikausiin ole tullut mieleenkään ajatella menemistä uimahalliin tai kylpylään. Tämän kirjoitin siksi, ettei kanssakeskustelijoille jää virhekäsitystä siitä, miksi kaihdan uimahallialastomuutta. Enkä toisaalta ole asiani puhumisen suhteen mitenkään estynyt.
