Tänään - 174

Yksilötasolla olet varmaan ihan oikeassa. Mutta tarkoitin siis sitä, että ei se; että ei ole parisuhteessa ole sen jalompaa kuin että olisi. Tuollaiset persoonallisuuden vääristymät ja häiriöt on sitten asia erikseen.

Joo, ei minustakaan ole yhtään sen jalompaa olla sinkkuna kuin parisuhteessa. Selvensin vain mitä itse tarkoitin; Parisuhde ei korjaa kenenkään ongelmia. Tarkoitin vain etten ymmärrä niitä ihmisiä, jotka hakeutuvat parisuhteeseen vain sen takia ettei kestä elämäänsä ilman parisuhdetta. Se on eri asia, kun löytää miellyttävän ihmisen, jonka kanssa haluaa olla. Toivon vain että exäni uusi on mielummin sellainen, johon se on ihastunut ja jonka kanssa viihtyy, eikä sellainen, jonka hänen oli vain pakko hankkia korvikkeeksi. Mutta olen hyvin epäuskoinen, että hän olisi sattumalta löytänyt ihanan ihmisen elämäänsä. Hän vain etsii ja tarvitsee. Se on ankeaa, muttei onneksi enää minun huolen aiheeni. Kyllähän se silti vähän harmittaa, että ihmiset joutuu kärsimään.

Vähän tuskaisaa kaikki. Ja tietoisuus, että perimmäinen syy siihen, ettei mun elämä oikein koskaan ole kulkenut jouhevasti, katsoo peilistä joka päivä hammaspesun yhteydessä. Mutta eipä siinä mitään. Joku sitaatti tämä: "jokaisen on maalattava sateenkaarensa käytettävissä olevilla väreillä". Multa jos puuttuu keltainen, on sudittava sitten enemmän niitä muita.

Onnellisuus on siinä, että lakkaa hakkamasta päätään seinään, hyväksyy asiat ja tyytyy siihen mitä on ja mihin pystyy. Toimii parhaan taitonsa mukaan niillä fyysisillä, psyykkisillä ja taloudellisilla resursseilla, mitkä nyt satuu olemaan. Pyrkii "parempaan" , mutta ei tuhlaa aikaansa kurkottelemalla semmosta, mikä ei vaan onnistu.

Mun asiat on helvetin paljon paremmalla tolalla kuin vaikka pakolaisleirillä tai vaatetehtaaseen lukitulla ompelijalla ym.
Kiitollisuus on hyvä ja opettelemisen arvoinen sana ja käsite. Siihen keskityn nyt.

Tänään pitäisi taas laittaa työhakemuksia...huoh, se on kyllä ärsyttävää hommaa! Mutta motivaatiota siihen löytyy nyt kun on yhden kaverin kanssa suunnitelmia kimppakämpästä (tai paremminkin poikamiesboxista!). Sitten kun saan duunin josta tienaa minimissään n. 800 euroa, olen valmis vihdoin muuttamaan pois vanhempien luolta!

Ostin tänään puhelimeen uuden akun, aktiivirannekkeen, uuden muistikortin puhelimeen myös kuin myös sporttivyön.

Hyviä liikuntahetkiä vaan... Oletko kovakin urheilija?

Vanhempien luona on muuten ihan hyvä asua, mutta lihoo, kun äiti tarjoo herkkui koko ajan. Kimppakämpässä voisin asua jos kämppäkaveri ei koko ajan hengittäisi niskaan. Koton pitää ol rauhas.

En. Yritän vain saada itseni jonkin verran aktiivisesti, pitää huolta kehostani ja ehkä siinä matkanvarrella karistella ylimääräisiä kiloja.

Jaa, eli vähän sama meininki ku mullaki.

^

Voi ei gemma  Mutta elämä kyllä voittaa. Vaikka nyt voi olla tyhjä olo, niin jotain tulee aina tilalle, tyhjyys on tehty täytettäväksi. Se jokin ei korvaa ehkä koiraa, mutta tuo varmasti mukanaan uutta iloa ja mielekkyyttä. Voimia sinulle <3

Viime yö oli ensimmäinen sängyssä nukuttu yö sitten ke-to -yön. Oli ihanaa. Oli myös mukavaa huomata, että olin tipputtanut painoa festareilla 3 kg.