Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun - 3

Happy

  • Työtön runoilija
  • Uushippi
  • **
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 85
Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
« Vastaus #30 : 12. Toukokuuta 2012 klo 18:00 »
  • Tykkää (0)

  • Mulla ei ole koristautumis asian suhteen mitään ongelmaa, vaikeutta tai ristiriitaa. Yleensä näytän rähjäseltä, tykkään olla isoissa ja mukavissa kierrätetyissä vaatteissa ilman meikkiä. Mä laitatan silloin tällöin mun kulmat, että näyttäisin ihmiseltä (mulla on todella vaalet kulmat jotka ei siis näy ollenkään). Meikkiä ja siistimpiä vaatteita käytän jos tahdon tehdä paremman vaikutuksen johonkin, että hän tai jokin taho näkee että panostan väliseemme suhteeseen. Se myös nostattaa omaa itseluottamusta, joten kaipa se jonkin sortin egoilua on silloin mutten koe sitä ongelmana. Tykkään katella kauniita vaatteita ja asusteita, mutta harvoin koen tarvetta niitä ostaa. Jostain syystä muhun vetoaa myös tavarat jotka ovat harvinaisen rumia :'D niitä on pakko päästä vähintään hipeltämään.

    Mä luulen että tolla rahjäisyydellä on tarkoitus olla vähemmän luokse kutsuva henkilö ja myös näyttää että mulla on itseluottamusta olla vaikka jätesäkki päälläni - ei tartte tulla koettaan.

    Ongelmana mulla on syömishäiriö joka vaikuttaa ruumiinkuvaan toki olen tällä hetkellä hivenen tukevassa kuosissa ja tarkoituksena laihdutella maltillisesti. Mä nään hoikkuuden hyvänä - terveenä ja ylipainon/tukevuuden huonona - terveyttä heikentävänä asiana.

    Lävistykset ja tatuoinnit on musta tosi ok, pidän niistä. Lävistyksiä ei itsellä ole enää koska ne olivat harrastuksissa tiellä. Tatuoinnit ovat mulle rakkaita ja sisältävät paljon, ne ovat taidetta, omalle iholleni voin laittaa viestejä ja muistoja koristeeksi.
    Kirjattu

    outolintu

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 15

    Ite oon sujut itseni kanssa, pukeudun niin kuin itse haluan, ja ihmiset pitävät tyylistäni. Mulla on luonnonkiharat hiukset, joten hiukseni ovat aina vähän sekaisin, pukeudun suurimmaksiosaksi vihreään, ehkä vähän keijumaiseen vaatetukseen, käytän rannekoruja ja kaulakoruja, kävelen aina kun on mahdollista ilman kenkiä, enkä meikkaa laisinkaan. :)

    Pari vuotta sitten menin ihan muodin mukana, mutta nykyään kun lähden kaupungille, mua oikeen ärsyttää ihmiset joita ei eroa toisistaan..Kaikilla on samanlaiset vaatteet ja hiukset.
    Silloin kun ikää tuli enemmän tajusin; Hei, ei sun tarvii näyttää samanlaisilta kun kaikki muut!

    Kirjattu

    dark avenger

    • Vieras
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #32 : 04. Tammikuuta 2013 klo 22:58 »

    Ajan joskus parran pois, silloin hymyilen peilille ja huudan että "jiihaa". Ja hetken jälkeen olen jälleen maailman yksinäisin ihminen, ehkä nyt vain sen aikaa että parta kasvaa takasin, ja uudesta abiogeneesistä uusi evoluutio kuljettaa uuden elämän sukupuuttoon. Enkä osaa itkeä, ja rukoukset jäätyvät huulilleni. Olen laventeliöljyn tuoksu, kevät Öljymäen oliivipuille ja suruun kuoleva rakkaus. Korjaamaton, sinun. Jumalani, paranna polveni ja tuo minut takaisin pustan mustalle mullalle tanssimaan.

    Olen sekaisin sanoista, niin kuin pieni poika joka ei koskaan ole varma onko ymmärtänyt oikein, ja yritän vastata niin kuin olisin mukana. Tämä jonka tein kuvakseni, alastomana, häpeäni ja nauruni, peittelemättömänä. Sinun rakkautesi ja armosi tähden, anna minun edes kuolla tai unohtaa. Minun on ikävä rakastettuani.
    Kirjattu

    2sks

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 17

     Laittaudun ja koristelen itseäni sen takia, että haluan ilmentää sisäistä maailmaani niin että muiden on helpompi ymmärtää minua jo ulkonäköni perusteella. Näytän kuka olen ja mistä tulen, ja tietenkin kuka haluan olla ja kuka olen.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583

    Mä en ihan ymmärrä mitä pahaa on oman ulkonäön parantamisessa ja koristelussa. Oon aina pitänyt sellaisia lauseita kuten "rumat ne vaatteilla koreilee", ärsyttävinä ja tyhminä. Itse tykkään siitä jos ihmiset ovat pukeutuneet huolellisesti ja tyylikkäästi.

    Kyllä ulkonäkö ja vaatteet on tärkeä asia. Koska ne on eka asia minkä ihmiset näkee toisistaan. Itse pidän aina huolta hygieniasta ja siitä että vaatteet on puhtaita ja tyyli muutenkin kunnossa.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    maailmasen

    • Vieras
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #35 : 27. Elokuuta 2013 klo 21:31 »

    ^:D mun isä käytti usein just tota heittoa, ja se vaikutti muhun, ja vaikuttaa edelleen. Lisäks se ei ollut vain heitto, vaan pukeutumista ja hiusten kiinnilaittamista joskus vaadittiin siel kotokaupungissa mm. äidin toimesta. Olen tpttunut että mua hävetään, ja toisaalt osa ihmisist ihastuu just takkuihin ja erilaisuuteen. Mutta juu, mä olinkin hopparityttö tuolloin, ja mun hiukset olivat yhtä isoa takkua, jne. Nykyään jotkin sulautumisjutut vaivaavat enemmän, mut en usein jaksa stressata, koska jokainen itsensä kantaa ja tärkeintä on viihtyä sit siin omas ominaistuoksussaan vaikkapa :D

    Mul suhde ehostukseen on ollut vähän semmost että en osaa olla maalattuna, ja kaikki laittaminen vaivaa jolleekin. Mutta sit toisaalt tykkäisin näyttää vähemmän väsyneeltä ja aneemiselta, johon auttais vähän erilainen ympäristö, elämäntapojen tasapainotus ja esim. saunamahdollisuus ja rauhoittuminen ihan kunnolla ja sopivat vaatteet (suurin osa kledjuista on pikkusiskon lukioaikaisia vanhoi vaatteita, koska mulla ei ole ollut vuosiin varaa laittautumiseen, ja oon kummallisesti kutistunut vuosien mittaan).

    Mutta toisaalt tykkään joskus pukeutua hippihameeseen ja tavallaan ilmaista jotain sillä miten pukeudun tai kannan itseeni, oli se sit roskasakkimaista tai tyylikkäämpää, niin vaikuttaahan tuo ulkomuoto päivän kulkuun useimmiten.

    Joskus mul oli labradoriittikiviä semmosel siimalla sidottuna paksuimpaan takkuun, ja koristin osaa hiuksia tuollei niinkuin niihin tarttuis matkan varrelta kaikkea,, oli simpukkaa ja semmonen värikäs perho, joka oli ystävän tekemä, kunnes rakennelma vähitellen purkautui. Viehättäis ihan älyttömästi että vois olla niin menninkäinen että vaatteet ja hiukset kasvaisivat sammalta ja muita organismeja ja itseasias tykkäisin maalata kasvot, mutta siten vesivärityksellä niin erikoiseen suuntaan, että sitä luultavasti vieroksuttaisiin vähän turhan paljon.
    Kirjattu

    ajt

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 212
      • Kotisivu

    itseasias tykkäisin maalata kasvot, mutta siten vesivärityksellä niin erikoiseen suuntaan, että sitä luultavasti vieroksuttaisiin vähän turhan paljon.

    Varmaan sekä vieroksuttaisiin että ihailtaisiin. Minä ainakin tykkään katsella ihmisiä, joilla on tavallisuudesta poikkeava kasvo- tai vartalomaalaus, erikoinen tukka, tatuointi tai joku muu jännä koriste. Usein reaktioni on "Wau, hieno", vaikken välttämättä itse haluaisikaan juuri samanlaista. Sen sijaan tavanomainen meikkaus huulipunalla, silmien korostus maskaralla ym. ei innosta, yleensä ihmiset ovat kauniimpia ilman mitään meikkiä.

    Arto
    Kirjattu

    maailmasen

    • Vieras
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #37 : 28. Elokuuta 2013 klo 20:12 »

    ^ :) toki niin.  Jos löytää hyvät turvalliset värit, niin niillähän voi saada vaikka minkälaisia luomuksia kasvoilleen. elämä taideteoksena, koko olemus ja keho kankaana luovuudelle. näinhän sen voi aatella  ^-^
    Kirjattu

    ajt

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 212
      • Kotisivu

    ^ :) toki niin.  Jos löytää hyvät turvalliset värit, niin niillähän voi saada vaikka minkälaisia luomuksia kasvoilleen. elämä taideteoksena, koko olemus ja keho kankaana luovuudelle. näinhän sen voi aatella  ^-^

    Ei kai turvallisien värien löytäminen ole mitenkään hankalaa? Kun ostaa ihomaalaukseen tarkoitettuja vesiliukoisia värejä, niin tuskin voi mennä pahasti pieleen? Pienille lapsille suunnattujen värien ainakin pitäisi olla myös turvallisia, ja niitä löytää melkein joka kaupasta. Aina voi kokeilla ensin pienelle alueelle varmistaakseen, ettei tule mitään allergisia reaktioita. Tietty väreissä on eroja mm. peittävyyden ja kestävyyden suhteen - osa saattaa vaikkapa karista kuivuttuaan iholta pois.

    Itse ostin monta vuotta sitten jostain pilailutarvikekaupasta pienen kuuden värin paletin (Grimas). Vaikka ne värinapit ovat pieniä, niin niillä maalailee ainakin pieniä alueita - kuten kuvioita kasvoihin - vaikka kuinka monta kertaa.

    Arto
    Kirjattu

    gemma

    • Vieras
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #39 : 28. Syyskuuta 2013 klo 16:39 »

    Hmm. Entäs jos osin on kuin pikkulapsi ja vaan tykkää jostakin vaatteesta ja haluaa "leikkiä" sillä? Kuten lapsena pukeutuu prinsessaksi tai merirosvoksi. Mulla on hyvin erilaisia oloja ja sitä mukaan erilaisia vaateparsia tyylit vaihtelee röyhelöistä, hippikamopista armyhenkisiin. Pidän joitakin vaatteita, vaikka ne saa mut näyttämään paksummalta, koska ne vaan on niin ihania. Elämä on roolileikkien ilotulistusta. Tänään tätä, huomenna toista. Rakastan värejä; tuntuu melkein että niitä voi hengittää ja saada voimaa. Toisaalta mulla painaa käytännöllisyys, esim kengät on suht matalakorkoisia ja "rytkyt" yleensä sellaisia, että ne voi mättää pyykkinarulta kasaan ja kaivaa sieltä aina mieleisiään. Rypistyminen tms ei haittaa. Tietysti ratkaisee myös käyttötarkoitus; metsäretkelle eri kamat kuin vaikka jollekin keikalle.

    Mun keholla on oma merkityksensä, se on mun koti (nykyään). Syömishäiriöissä kävin niin monta kertaa kuolemaa syleilemässä, että olen kiitollinen, että kehoni jaksoi ja kesti ja nytkin toimii moitteettomasti kaiken rääkin jälkeen. Toki jos joku sanoo jotain häijyä, hetkeksi tulee paha mieli. Useimmiten olen sellaisen yläpuolella. Epävarma olo saattaa tulla, jos tukka on likainen tai oon vaan ampassu ylös ja vetäny mitä sattuu päälle ja en tunne olevani "minä". Tai jos on epämukava olo, pesemättömyys kutittaa päätä, kenkä hiertää tai joku vaate tuntuu pahalle. Mutta oon huomannu, että jos on mielentilaltaan ok ja tyytyväinen asuunsa ja oloonsa, sen voi unohtaa tavallaan ja keskittyä läsnäoloon; nauttia jonkun seurasta tai luonnosta tai missä nyt onkaan.   :)
    Kirjattu

    melan-collie

    • Vieras
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #40 : 08. Helmikuuta 2014 klo 22:58 »

    Musta ja vihreä meikkaaminen ja pukeutuminen sais paljon villimmällä tavalla olla exhibitionista eikä ilmaisevaa. Aika hienosti ihmiset yleensä kuitenkin on omissa vaatteissaan omien meikkiensä alla alasti, aavistuksena. Toivottavasti kaikki saa kylliksi kuormaa ja taakkaa ja voimaa sitä kantaa. Ei ole ilo kulkea tyhjin käsin.
    https://www.youtube.com/watch?v=L5agL-kaPcQ
    Ihana aurinkoaamu, kahvia ja riemua kattoterassilla. Sinä voit olla ihan mitä sinä haluat olla, hymy joka saa viinilasit punastumaan. Sellainen on minun rakkaani, aurinko nousee hevosenjouhia hänen hiuksinaan ja toukokuu mekkonaan hän on sateinen päivä puutarhassani.
    « Viimeksi muokattu: 08. Helmikuuta 2014 klo 23:02 kirjoittanut melan-collie »
    Kirjattu

    erina

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 29
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #41 : 21. Helmikuuta 2014 klo 21:07 »
  • Tykkää (0)

  • Itse jätin kuntosalilla käynnin mm. siksi, että mielestäni se on liian ulkonäkökeskeinen liikuntamuoto. Parempi olo tulee, kun liikkuu vaikka luonnossa.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #42 : 21. Helmikuuta 2014 klo 21:17 »
  • Tykkää (0)

  • Itse jätin kuntosalilla käynnin mm. siksi, että mielestäni se on liian ulkonäkökeskeinen liikuntamuoto. Parempi olo tulee, kun liikkuu vaikka luonnossa.

    Mä en tykkää yhtään kuntosaleista juuri sen ilmapiirin vuoksi. Vähän tuntuu siltä että se monille paikka jossa näyttäydytään ja esitellään fyysisiä kykyjä... Kun naisillakin vaikuttaa siellä olevan ihan täydet meikit naamassa ja jätkillä hiukset muotoiltu geelillä.

    Oon hankkinu jotain painoja kotiin ja treenaan niillä. Ja sitten käyn lenkeillä.

    Vaikka mitäs tällä on tekemistä ulkonäön kanssa? :D ihan rimppakinttu-laiheliini olen...
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Vihreäkaupunki

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 2521
      • Blogi
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #43 : 22. Helmikuuta 2014 klo 05:19 »
  • Tykkää (0)

  • erina & JB, sama fiilis tulee toisinaan. Mutta toisaalta, miten se eroaa tavallisesta kaupungilla tallustamisesta? :D Suurimmalla osalla ihmisistä suhteellisen trendikkäät vaatteet päällä, tukka sliipattu ja naisilla meikit naamassa. Mielestäni tarpeetonta, mutta ei itselläni ole mitään sitä vastaan, jos haluaa huolitella oman ulkonäkönsä myös salia varten.

    Salilla käynti on mielestäni aivan erilaista kaverin kanssa. Siitä tulee sosiaalinen tapahtuma, koska sinällään painojen eestaas veivaus ei ole kovin mielenkiintoista, ainakaan pidemmän päälle. Siinä on hauskaa vaihtaa kuulumisia ja keskustella rauhassa. Mutta yksin salilla käyminen on yllättävän vastenmielistä, ainakin minulle.

    Tajuan mitä tarkoitetaan sillä, että sali on ulkonäkökeskeinen liikuntamuoto. Omissa silmissäni hyväkuntoiset ihmiset näyttävät yleensä viehättävämmiltä kuin huonokuntoiset, joten on toisaalta vaikea löytää liikuntamuotoa, jossa ulkonäkö ei myös kohenisi kunnon myötä, ja jota sitä kautta ei voitaisi rinnastaa ulkonäkökeskeiseksi liikuntamuodoksi. Riippuu lajista ja ihmisestä, minkä vuoksi jotakin tehdään. Ehkäpä on ennemmin niin, että salilla käy enemmän ihmisiä jotka ovat ulkonäkökeskeisiä, tai ainakin tällainen vaikutelma voi tulla.

    Itselleni salin tarkoitus on kasvattaa lihasmassaa. Vaikka ulkonäöllisestikin armottomat muskelit voisivat olla aika kätevät (voisi paastota pitkiä aikoja, eikä tarvitsisi pelätä, että kaikki lihakset katoavat :D), itselleni kyseessä on kehon hoito- ja huoltomuoto. Riittävä lihasmassa olisi terveellistä omata, koska vanhemmiten se alkaa vääjäämättä karista, vaikka sitä yrittäisi ylläpitää. Myös yleisterveyttä ajatellen lihasmassa auttaa.
    « Viimeksi muokattu: 22. Helmikuuta 2014 klo 07:17 kirjoittanut Vihreäkaupunki »
    Kirjattu

    Erakkorapu

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 181
    Vs: Suhde oman ulkonäön parantamiseen ja itsensä koristeluun
    « Vastaus #44 : 22. Helmikuuta 2014 klo 11:14 »
  • Tykkää (0)

  • sali
    Statseja, palijon kyykky / penkki / mave jätkällä?

    Mä en tykkää yhtään kuntosaleista
    Kun mulla ei ollu mahollisuutta käyä salilla niin mulla oli sellanen treenikivi jota käytin aina lenkillä. Kannoin sitä olalla viereisen vaaran päälle ja sieltä takas. Muutenki siellä metikössä sitte tuli aina kanneltua ja nosteltua mahollisimman painavia ja isoja kiviä. Siitä kätevä treenimuoto että kun ettii vaan sopivan kivikon nii voimat loppuu ennen ku kivet käy liian pieniks
    « Viimeksi muokattu: 22. Helmikuuta 2014 klo 11:24 kirjoittanut Erakkorapu »
    Kirjattu