Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Transihmisyys - 1

tulips

  • Hippiäinen
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 4
Transihmisyys
« : 06. Tammikuuta 2014 klo 20:14 »
  • Tykkää (0)

  • Heippis kaikille :)

    Tää on täällä mun eka viesti ja ajattelin sit kirjottaa tällasen pommin et mitä mieltä hipit olette transihmisyydestä? Tarkoitan nyt siis sitä ristiriitaa mitä jotkut ihmiset kokee henkisen ja kehollisen sukupuolensa välillä. Transhumanismi on jotain muuta. Tää on aihe joka on aiheuttanu mussa paljon häpeän ja itseinhon tunteita saati sitten sitä ahdistusta mikä seuras kun ei ollut sanoja ja käsitteitä sille mitä tunnen, eli ymmärrän että voi olla vaikeaa käsitellä myös sinulle. Ja sikäli kun haen nyt uutta kotia toivottavasti kommuunista niin olis hyvä tietää mitä tästä ollaan mieltä.

    Pitäiskö siis elää hormonien, kromosomien ja sukuelinten määrittämässä binäärissä vai onko sukupuoli vain meidän rakentama käsite? Mun oma mielipide on jossain noiden välillä. Vaikka mun mielestä aika paljon perustuu yhteisiin sopimuksiin niin koen olevani transnainen joten koen myös jotenkin että alistun binääriin.

    Lisää (puolueellista ja transpositiivista) tietoa: http://transtukipiste.fi/tietoa-sukupuolesta/
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #1 : 06. Tammikuuta 2014 klo 21:25 »
  • Tykkää (0)

  • On todella tärkeää että ihmiset tajuaa sen että biologinen sukupuoli ei ole välttämättä sama kuin yksilön sukupuoli-identiteetti. Ihminen ei ole sitä mitä hänen jalkojen välissään on. Näen asian itse niin että ihminen on jotain enemmän ja että ihmisillä tulisi olla vapaus itse kehittää itseään oman sukupuoli-identiteettinsä suuntaan. Ihmisillä pitäisi olla oikeus olla miehiä, naisia tai jotain niiden väliltä. Etenkin kun lääketiede tänä päivänä pystyy niin paljoon tässä asiassa.

    En itse näe mitään syytä sille miksi ihminen pitää syntymässä määrittää mieheksi tai naiseksi. Mielestäni se pitäisi lopettaa. Asian pitäisi olla niiin että jokainen olisi syntyessään vain ihminen ja saisi myöhemmin itse päättää itse että mikä on identiteetiltään ja elää sen mukaan. Ihmiselle ei pitäisi syntymässä määrätä mitään rooleja!

    En todellakaan usko siis siihen että ihmisen olisi pakko käyttäytyä tai pukeutua tietyllä tapaa vain biologisen sukupuolensa vuoksi. Sukupuolistereotypiat ovat vain kulttuurin tuotetta ja normeja, joiden tarkoituksena on ylläpitää patriarkaalista valtahierarkiaa. Stereotypiat ja roolit eivät ole olemassa sen vuoksi että ne ovat kiinteä osa meitä. Toki joitakin eroja on, mutta ne erot ovat paljon pienempiä mitä valtavirtakulttuuri sanoo.

    Itse olen aina ollut käytökseltäni ja ajatuksiltani hyvin "naismainen". Fyysisesti olen piirteiltäni aika miehekäs. Joskus ero oman ulkokuoren ja sisäisen maailman välillä on ollut niin jyrkkä että olen miettinyt että saattaisinko itse olla jonkinasteinen transihminen. Mutta sittemmin olen alkanut ajatella että olen vain omanlaiseni ihminen, eikä minun ole pakko sopeutua heteronormatiivisen maailman sääntöihin.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Jushka

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 141
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #2 : 06. Tammikuuta 2014 klo 23:58 »
  • Tykkää (0)

  •  Amen. Komppaan teitä molempia siinä, että minunkaan mielestä ei tarvii laittaa ihmisiä mihinkään laatikkoon, vaan olkoon kukin millainen haluaa. Itse olen painiskellut oman seksuaalisuuteni kanssa aika paljon, mutta eri kantilta, eli tiedän olevani nainen, mutta en pidä patriarkaalisista rooleista ja sovinismista. Mulla vaikuttaa elämääni nuoruuden ikävät kokemukset, jotka välillä heijastuvat nykyisyyteen.
    Kirjattu
    Ei elämääsi voi määritellä kukaan, se on kirjoitettava itse.

    tulips

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 4
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #3 : 07. Tammikuuta 2014 klo 23:20 »
  • Tykkää (0)

  • On todella tärkeää että ihmiset tajuaa sen että biologinen sukupuoli ei ole välttämättä sama kuin yksilön sukupuoli-identiteetti.
    ...
    En itse näe mitään syytä sille miksi ihminen pitää syntymässä määrittää mieheksi tai naiseksi. Mielestäni se pitäisi lopettaa.
    Just näin, kiitos kuin toit oikeet termit mukaan keskusteluun! Useinhan ihmisten sukupuolta on määritelty kolmella tasolla. 1 Biologisella (hormonit, kromosomit, sukupuolielimet) 2. Käyttäytymisen (eleet ja olemus) 3. Identiteetin tasolla. Ja joskus ne on enemmän ristiriidassa, joskus vähemmän. Jotkut lisää myös 4. seksuaalisuuden, mut se on vähän enemmän kiistanalaista. Mun mielestä seksuaalisuus on omalla tavallaan sukupuolisuuden taso, koska on tosi vaikeaa kokea kehoa seksuaaliseks jos kokee sen olevan vääränlainen. Siis sukupuolielinten tai kehonkarvojen perusteella, ei lihavuuden tai muun sukupuoleen liittymättömän.

    Ja vaikeetahan mitään identiteettiin liittyvää on sanoiksi pukea jos ihminen itse ei ole valmis tai uskalla käsitellä sitä. Mulla itellä kesti niin kauan aikaa luottaa itseeni ja toisiin että pystyin kuvailemaan näitä asioita. Vaikka ne joskus paiskattiin suoraan päin naamaa niin väistelin vain. Tosi paljon on kyse siitä että asioille on sanat, ja sanojen käyttäminen vaatii tunteiden opettelua. Jos syntymässä sukupuolittaminen lopetettais, yksilöllä olis mahdollisuus paljon vapaampaan itsemäärittelyyn. Se todennäköisesti myös lopettais intersukupuolisten lasten sukupuolielinten silpomisen. Suomessa.

    Mua rupes myös pelottamaan kun luin teidän kokemuksia omasta sukupuolestanne. Vaikee prosessihan se on ja vastaukset todennäkösesti pelkkää senhetkistä tajuntaa. Mutta sitten mulla herää itelleni kysymyksiä. Teenkö keholleni jotain vain sen takia että elän heteronormatiivisessa ympäristössä? Alistunko patriarkaaliseen valtahierarkiaan ja sen takia haluan muuttaa kehoani? Ehkä. Ehkä en. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu että transsukupuolisuus klikkaa ja siltä on tuntunut jo yli vuoden. Useissa alkuperäiskansoissa tunnustettiin ja tunnustetaan kolmas sukupuoli ja jos transihmisyys on Suomessa sen vastine niin sitten kuulun siihen lokeroon. Mittarina itselle on lähinnä ahdistus sosiaalisissa ja seksuaalisissa tilanteissa siinä miten koen että mut koetaan, oli sitten kuinka hyväksyvä ihminen tahansa.
    Kirjattu

    Ketoneilikka

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 351
    • Dianthus deltoides
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #4 : 08. Tammikuuta 2014 klo 14:13 »
  • Tykkää (0)

  • Mulla on sellai fiilis, että varsinkin nuoremmat ihmiset suhtautuvat transsukupuolisuuteen varsin jouhevasti. Jopa silleen hämmentävissä määrin - yksi tuttava ilmoitti vartijatyökavereilleen jäävänsä n. kuuden viikon sairaslomalle ja palaavansa sitten paikalle miehenä. Sanoivat että "aha, okei" ja vastaanotto oli samanlaisen neutraalia kun sit oikeastikin meni takas töihin. Kyllä mulle tuli olo, että aika paljon letkeämmin suhtautudutaan tuommoiseen (ainakin pääkaupunkin seudulla), silleen ihan oikein ja terveesti et ihan turha ottaa jonkun toisen identiteetistä tai sen muutoksista mitään pulttia.

    Olisko mitään ideaa mainita tuosta transgenderiydestä kuitenkin jos etsii kommuunia ihan jo heti ensi esittelyssään? Vaikka olisi epämääräinen itsellä niin sit vaikka et olen jotain normaalin mies/nainen -jaon väliltä. Eipä tuommoinen oikeasti kenellekään kuulu, mutta kyllähän meillä ihmisillä on tarve määritellä uudet tuttavuudet jollain tavalla ja jos tietää ennakolta et tuo voi olla sulle vähän arkapaikka niin ei sit kukaan ala kysellä ja ihmetellä.

    Nuo sukupuoli-identiteetin kysymykset on aika massiivisia ja hankalia. Oletko ollut missään esim transtukipisteen ryhmätapaamisissa tai muutoin tekemissä jonkun transgenderiksi itsensä kokevien tai toisaalta sukupuoltansa korjauttaneiden kanssa? Samanlaisten asioiden kanssa painineet, mutta jo ikkäänkuin vähän pitemmällä olevian kanssa keskustelu voisi tehdä hyvää (siis jos ei oo jo moisesta kokemusta). Jotenksin voisi kuvitella, että pelko sosisaalisissa ja sukupuolisissa tilanteissa vähenee myös ihan sillä, et löytää sen-mikä-on (oli se sit mitä tahansa). En mä osaa kauhean hyvin selittää, mut jos ja kun on sujut itsensä kanssa, oli sit vaik miten erikoinen paketti niin siinä on ihmisen hyvä olla ja muidenkin kanssa. Kaikenlaisia rooleja sitä meille kyl yritetään tyrkyttää kaikkiin tilanteisiin, mut ei niitä tarvi noudatta ja onneksi on paljon ihmisiä, joita ei nuo normaalit sukupuoliroolilokerit kiinnosta pisaraakaan vaik oisivat itse miten cis-sukupuolisia hyvänsä.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #5 : 08. Tammikuuta 2014 klo 18:09 »
  • Tykkää (0)

  • Kaikenlaisia rooleja sitä meille kyl yritetään tyrkyttää kaikkiin tilanteisiin, mut ei niitä tarvi noudatta ja onneksi on paljon ihmisiä, joita ei nuo normaalit sukupuoliroolilokerit kiinnosta pisaraakaan vaik oisivat itse miten cis-sukupuolisia hyvänsä.

    Juuri noin. Itsestä se on kuitenkin aina loppujen lopuksi kiinni että uskaltaako. Se on hyvä että yhä useammat tulevat tämänkin asian suhteen "ulos kaapista". Sen jälkeen ne jotka ovat vähän ujompia uskaltautuvat paremmin. Ja kun tarpeeksi monet uskaltavat, niin muutos leviää ja vapaa ilmapiiri lisääntyy :)

    Mutta ei se ole helppoa olla oma itsensä jos on tottunut aina vetämään jotain muuta roolia. Se mitä kauemmin esittää olevansa joku muu, niin sitä vaikeampi sitä on lopettaa... Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä!

    Ja on tärkeää muistaa ettei kukaan voi viedä sulta oikeutta olla oma itsesi!
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Ksri

    • Vieras
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #6 : 08. Tammikuuta 2014 klo 18:27 »

    Liittyykö tämä sitten sisältäpäin ohjautuvuuteen, ihmisen itsenäisyyteen ja ihmisoikeuksiin? Ihmistä ei voi enää komentaa tämän yksityisasioissa ulkopuolelta.

    Toisaalta olen samaa mieltä näistä yhteiskunnan roolihaitoista, miten olette rakentamassa sitten tätä uutta yhteiskuntaa, joka antaa oikeuden kaikille välttää kontrollinhaluisten ihmisten joukkopsykoosin tai sen mädät omenat? Näen vaan jotenkin todella selvästi vanhoillisten ihmisten likimain psykoottisen tai neuroottisen kapean näkemyksen tässäkin asiassa, sen vanhan maailman mallin. Näen kuoreensa sulkeutuneen patriarkan. Sillä aikaa, kun sukupuoliepävarma ihminen kyhäilee omaa identiteettiään, ulkopuolelta otetussa roolissa puhkiva konservatiivi jyrää tahtoaan läpi urallaan ja saa kamalat paukut vaikuttaa yhteiskunnassa suorastaan ilkeästi. Tämän konservatiivin lapset taas haluavat olla jotain päinvastaista, erittäin liberaalia, ja näiden lapset haluavat taas säilyttää taas jotain.

    Näen myös sukuja, joissa on vahvat perinteet ja lapset ikään kuin aivopestään samaan kaavaan ja vanhemmilta perittyyn asemaan.

    Kaikista maista löytyy ainakin vähän näitä transkaikki-negatiivisia ihmisiä, jotka haluavat säilyttää uskonnollisista syistä tai psykologisista syistä tiettyjä normeja ja hylkivät "epänormaaleja".
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #7 : 08. Tammikuuta 2014 klo 19:19 »
  • Tykkää (0)

  • Näen vaan jotenkin todella selvästi vanhoillisten ihmisten likimain psykoottisen tai neuroottisen kapean näkemyksen tässäkin asiassa, sen vanhan maailman mallin.

    On hämmästyttävää nähdä se raivo minkä valtaan nuo vanhoilliset joutuvat kun aletaan vaatia enemmän vapauksia ihmisille heidän omien kehojensa ja identiteettiensä suhteen. Joskus viha tulee esille ikävän selvästi esimerkiksi summittaisina, vanhoillisten mielestä "vääränlaisten" ihmisten pahoinpitelyinä.

    Raivon vuoksi pidän juuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä patriarkaatin kipupisteenä. Määrättyjen sukupuolinormien rikkominen on kaikkein pahin asia vanhoillisille ihmisille.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Ksri

    • Vieras
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #8 : 08. Tammikuuta 2014 klo 23:42 »

    Voivatko nämä vanhoilliset kuitenkin olla jossain asiassa oikeassa?  Vapaassa yhteiskunnassa: Mitä tapahtuu moraalille? Onko ihmissuhteet puhtoisempia vai "likaantuvatko" enemmän? Jaksaako ihminen pysyä kaiken sen uuden ja vaativankin perässä? Onko vapautta vaikea seurata? Ihmissuhdeasiat vaatii syvää pohdintaa ja reaktiota, jos haluaa välttyä edes veren maulta suussa. Mitkä muut asiat vaativat ajattelutyötä ja toimintaa vapaammassa yhteiskunnassa vai onko kaikki vapaampaa ja vaihdettavissa - kuten sukupuoli, tänään Saana, huomenna Sami, ylihuomenna Seini. Näen kuitenkin että sukupuoli-identiteetti on vahvasti juurtuneena, ja siksi pitäisi vapauttaa kahleista. Onko vapaassa yhteiskunnassa vähemmän työstettävää? Minusta alitajuisesti vähemmän, mutta tietoista ponnistusta vaaditaan perustan hahmottamiseksi, kun siihen on silloin mahdollisuus.
    « Viimeksi muokattu: 08. Tammikuuta 2014 klo 23:46 kirjoittanut Ksri »
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #9 : 09. Tammikuuta 2014 klo 00:16 »
  • Tykkää (0)

  • Voivatko nämä vanhoilliset kuitenkin olla jossain asiassa oikeassa?  Vapaassa yhteiskunnassa: Mitä tapahtuu moraalille? Onko ihmissuhteet puhtoisempia vai "likaantuvatko" enemmän? Jaksaako ihminen pysyä kaiken sen uuden ja vaativankin perässä? Onko vapautta vaikea seurata? Ihmissuhdeasiat vaatii syvää pohdintaa ja reaktiota, jos haluaa välttyä edes veren maulta suussa. Mitkä muut asiat vaativat ajattelutyötä ja toimintaa vapaammassa yhteiskunnassa vai onko kaikki vapaampaa ja vaihdettavissa - kuten sukupuoli, tänään Saana, huomenna Sami, ylihuomenna Seini. Näen kuitenkin että sukupuoli-identiteetti on vahvasti juurtuneena, ja siksi pitäisi vapauttaa kahleista. Onko vapaassa yhteiskunnassa vähemmän työstettävää? Minusta alitajuisesti vähemmän, mutta tietoista ponnistusta vaaditaan perustan hahmottamiseksi, kun siihen on silloin mahdollisuus.

    Moraali ei ole riippuvainen valtahierarkioista tai säännöistä. Ihminen on luonnostaan moraalinen, ei siihen tarvita mitään lakia tai Jumalaa. Alistaminen, säännöt ja synnintunto ovat ne jotka herättävät pimeät puolemme. Katolisen kirkon piirissä on ollut tapauksia, joissa normaalista miehestä on kehittynyt pappisuran ja selibaatin aikana pedofiili.

    Yhteiskunnat kehittyvät kohti vapautta, minkä huipentumana on täydellinen anarkia. Vaikkakin välillä tätä kehitystä on vaikea nähdä, niin on se silti totta. Ihmisten kollektiivinen alitajunta kehittyy ja aikuistuu. Aikuistuessaan siitä tulee kypsä ja vastuullinen. Meidän ei tarvitse itse asiassa ajatella edes kysymystä vapaudesta, koska vapaus on historian vääjäämätön suuntaa. Maailma kehittyy ja kehityksen päätepysäkki on vastuullinen vapaus ja tasapaino. Maapallolla vaeltavat sielut tulevat aikuisiksi ja lempeiksi vanhuksiksi. Tämä saattaa nyt kuulostaa monista uskomattomalta, mutta niin asia on. Vapaus on tuleva.

    Ja olemme oikeastaan koko ajan vapaita. Mutta usko sääntöihin ja lakeihin vain peittää sen. Meidät opetetaan lapsina noudattamaan monimutkaisia normeja ja sääntöjä, niin paljon että unohdamme synnynnäisen vapautemme.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    tulips

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 4
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #10 : 11. Tammikuuta 2014 klo 22:48 »
  • Tykkää (0)

  • Tosi kiva kuulla positiivisista ajatuksista ja kokemuksista!

    Nuo sukupuoli-identiteetin kysymykset on aika massiivisia ja hankalia. Oletko ollut missään esim transtukipisteen ryhmätapaamisissa tai muutoin tekemissä jonkun transgenderiksi itsensä kokevien tai toisaalta sukupuoltansa korjauttaneiden kanssa?
    Olen ja suosittelen transtukipistettä kaikille jotka tätä juttua miettii yksin! Tosi hyvä kokemus ainakin mulle, vaikka siihen kestikin kerätä rohkeutta oma aikansa. Reilusti yli vuoden vei siirtyä ideasta käytäntöön.

    Ja vaikka näitä asioita on käsitellyt niin vain lisää käsittelemällä pääsee eteenpäin... vaikeaahan se on tulla kaapista ja avautua tuntemattomille joiden reaktio voi olla mitä vain. Mä olen siks kommuunin suhteen laastaritekniikalla liikkeellä että sanon, tai mieluummin kirjotan, suoraan mistä on kyse. Helpompaa sit olla avoin, mä kun otan helposti paineita jos koen että "salailen" jotain ja käyttäydyn sit sen mielikuvan mukaan minkä olen rakentanut miehisyydestä. Kuitenkin esim. profiilini määritelmistä päätän itse sillä tokkopa monella cis-ihmiselläkään (eli ihminen joka kokee fyysisen sukupuolensa ja sukupuoli-identiteettinsä toimivan sulassa sovussa) lukee että hei mä olen cis?

    Tosta salailusta sen verran et mä olen viime aikoina perehtynyt trooppeihin ja arkkityyppeihin ja ne avaa aika hyvin sukupuolen merkitystä. Yksinkertasesti ihminen tarvitsee jonkun mielikuvien ja käytäntöjen systeemin jonka sisällä toimia muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Muuten vaipuu entropiaan ja siitä ahdistuu ehkä eksistentiaalisestikin. Siks mun mielestä on tosi ymmärrettävääkin jos joku suuttuu tai pelästyy transihmisyydestä, vaikka olis itelle kova paikka ottaa vastaan se reaktio. Kuitenkin tiedän että jos ite pääsen eteenpäin vaan kuuntelemalla ja myötätunnolla niin todennäkösesti muutkin tarvii just sitä.

    Eli "mies" ja "nainen" on usein tilastotieteissä ryhmitetty kahdeksi erilliseksi ja homogeeniseksi ryppääksi koska se on vaan oma tapansa ymmärtää ja tulkita maailmaa. Jos nää käsitteet puuttuis niin ihmiset (vaikka ovatkin vähemmän homogeeninen ryhmä) olis ihan hukassa miten toimia. Kiva kun Ruotsissa on jo sukupuolivapaata kasvatusta suosivia lastentarhoja. Innolla odotan miten nää tarhojen tuotteet pystyy olemaan maailmassa avoimemmin ja toivottavasti saatais Suomeenkin.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #11 : 12. Tammikuuta 2014 klo 01:13 »
  • Tykkää (0)

  • Tosta salailusta sen verran et mä olen viime aikoina perehtynyt trooppeihin ja arkkityyppeihin ja ne avaa aika hyvin sukupuolen merkitystä. Yksinkertasesti ihminen tarvitsee jonkun mielikuvien ja käytäntöjen systeemin jonka sisällä toimia muiden kanssa vuorovaikutuksessa.

    Noinhan se on. Mutta mikä on tulevaisuus asian suhteen? Näyttää siltä että systeemi kehittyy asian suhteen monimuotoisemmaksi ja yhä useampaa sukupuolisuuden muotoa suvaitaan. Itseä kiinnostaa nähdä että miten pitkälle se menee; voiko joskus olla tilanne että sukupuoli sosiaalisena rakennelmana katoaa tai muuttuu tunnistamattomaksi?
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    tulips

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 4
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #12 : 12. Tammikuuta 2014 klo 23:00 »
  • Tykkää (0)

  • Noinhan se on. Mutta mikä on tulevaisuus asian suhteen? Näyttää siltä että systeemi kehittyy asian suhteen monimuotoisemmaksi ja yhä useampaa sukupuolisuuden muotoa suvaitaan. Itseä kiinnostaa nähdä että miten pitkälle se menee; voiko joskus olla tilanne että sukupuoli sosiaalisena rakennelmana katoaa tai muuttuu tunnistamattomaksi?

    Se oliskin hienoa jos vois keskittyä tärkeämpiin asioihin :-)  toisaalta kun ihminen kuitenkin on tosi visuaalinen oppija niin musta tuntuu että fyysisen sukupuolen antama osviitta ainakin jossain määrin rajaa ihmisten mukavuusaluetta. Tai mistä sitä tietää. Esimerkeissä on voimaa. Ja tosi paljon on kyse siitä kuinka rohkeasti ihmiset uskaltavat ulos sieltä mukavuusalueelta. Pienemmissä piireissä on helpompi olla omassa kuplassa joten varmasti jotain esimerkkejä löytyy, jos ne vaan löytää.

    Ehkä sukupuolittumisen historiasta löytyis jotain? Menneisyys on paras enne.
    Kirjattu

    aiunkor

    • Vieras
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #13 : 14. Huhtikuuta 2016 klo 22:09 »

    Hmm, rupesin vähän kelailemaan, tää aihe on pyörinyt mielessä. Lapsena leikin sekä prinsessa- että prinssileikkejä ja muumihahmoista samastuin eniten muumipeikkoon. Edelleenkin toisinaan tykkään naisellisuudestani ja toisaalta viihdyn parhaiten isoissa huppareissa. Meikkejä en käytä ja haisen kohtuu pahalle enkä todellakaan jaksa mitään itsensä puunaamista,, ja sit toisinaan löytyy sillekin hetkensä. En mä mieheksikään itseeni koe. Ehkä oon ihan tavallinen tyyppi, jossa on feminiiniset sekä maskuliiniset puolensa ja oon aika tyytyväinen siihen että olen saanut kokea ja kokeilla erilaisia rooleja.

    Transihmisyys on kyl ehkä vähän jännä ilmaisu, eikö ihmisyys ole ihan ihmisyyttä,, ja transsukupuoli sitten paremmin kuvais aihetta?

    Muutaman päivää sitten kävin osaltani pientä keskustelua siitä onko ok jakaa päiväkodissa tyttöjen ja poikien jutut erilleen. Kyse oli vappunaamareista ja tuntui vähän teennäiseltä, kun aloittaja haki eri idiksiä tytöille ja pojille. Mielestäni jos jaetaan tuolla tavoin etukäteen kahtia, niin muodostetaan ns. vääriä valintoja ja  liian näköalaton tila lasten yksilölliselle kasvulle, valinnan vapaudella yms.. mutta sit huomaan että oon kriittisempi tuommoselle päivähoidon järjestelylle, kuin sitten sille että esim. meillä ei löydy barbeja tai nukkeja, mutta autoja on sitäkin enemmän..toki lapsi on tuollee mieltynyt ja hyvin kiinnostunut ja kiintynyt autoihin ja ehkä onkin niin että eri tavaroita ei pitäis sukupuolittaa.

    Toisinaan häiritsee, kun lapseni sukupuolta kysytään, koska jään miettimään että mitä väliä sillä on ja miksi sitä pitää niin tiedustella. Yleensä vastaan kyllä ja kans korjaan jos olettavat "väärin", mutta ehkä mä jätän jatkossa sanomatta, kerron vaikka että tämmönen pieni iloinen ihminen ja vaikka nimen siihen vielä. Muita lapsia yleensä puhuttelen lapselle kavereiksi, kunnes nimi tulee esiin.

    En sit tiiä, miten mun pitäis lapseni suhteen toimia, kuitenkin, kyllä hän mulle oma poika siinä missä lapsukainenkin eikä tytöttely tunnu luontevalta..Ja hänel on pinkit saappaat ja pitkät kiharat hiukset ja kans paljon pikkuautoja ja sininen haalari. Ehkä tämmösii asioita ei pidä ottaa liian vakavasti, jospa me joskus pidettäis prinsessapäivä ja jonain toisena päivänä supersankaripäivä.
    Kirjattu

    Epilä Phoenix

    • Vieras
    Vs: Transihmisyys
    « Vastaus #14 : 14. Huhtikuuta 2016 klo 23:33 »

    Transihmisyys on minusta outo käsite, sillä en osaa oikein ymmärtää transvestisyyttä muuna kuin tämän maailman omituisuuksien (ulkoinen sukupuolittuneisuus, johon liittyy fetisismi) aiheuttamana, kun taas transsukupuolisuus on äärimmäisen syvällä ihmisessä oleva ymmärrys 1) määritellyn, biologisen ja/tai fyysisen, toisaalta 2) identiteettisen, sosiaalisen ja/tai psyykkisen sukupuolen ristiriidasta. Elämäntarinassani on sellainenkin vaihe, jolloin transsukupuolisuus oli yksi täysin mahdollinen selitys itseymmärrykselleni. Transvestisyys on aina ollut ihan vieras juttu.
    Kirjattu